Viime vuonna päivittäistavarakaupassa kertyi ruokahävikkiä yhteensä 57,5 miljoonaa kiloa, Yle kertoo.
Tiedot perustuvat Luonnonvarakeskuksen ja Päivittäistavarakauppa ry:n Ylelle toimittamiin tietoihin. Luvuissa on mukana sekä vähittäis- että tukkukauppa.
Ruokahävikillä tarkoitetaan alun perin syömäkelpoista ruokaa, jota ei hyödynnetä ihmisravintona, eläinten rehuna tai muuna arvojakeena. Hävikki ei sisällä ruoka-avuksi annettavia, myymättä jääneitä ruokia.
Päivittäistavarakaupat ovat viime vuosina onnistuneet vähentämään vuosittaista ruokahävikin osuutta hieman pienemmäksi. Vuonna 2021 kauppoihin myyntiin tulleesta ruoasta 1,3 prosenttia päätyi ruokahävikiksi. Vuonna 2018 osuus oli 1,6 prosenttia.
Eniten hävikkiä kaupoissa tulee etenkin tuoretuotteista kuten leivästä, vihanneksista ja hedelmistä. Myös lihasta syntyy merkittävästi hävikkiä.
– Lihan ja lihatuotteiden merkitys hävikistä on ympäristön kannalta selkeästi suurin, Juha-Matti Katajajuuri Luonnonvarakeskuksesta sanoo Ylelle.
Jos ruokaa ei saada myytyä, ensisijaisena kohteena on ruoka-apu. Tällöin myymättä jäänyt ruoka ei päädy hävikiksi. Päivittäistavarakaupan arvion mukaan myymättä jääneistä tuotteista ruoka-apuun menee noin neljännes. Suuri osa lopusta myymättä jääneestä ruoasta menee biopolttoaineiden raaka-aineeksi.
– Kaatopaikoille ei pitäisi kaupoista ruokahävikkiä mennä lainkaan, Ilkka Nieminen Päivittäistavarakauppa ry:stä sanoo Ylelle.
Vähittäis- ja tukkukaupassa syntyy noin kuudesosa koko Suomen ruokahävikistä. Suurin yksittäinen ruokahävikin määrä ovat kotitaloudet, joissa syntyy kolmasosa kaikesta ruokahävikistä.