Valtioneuvosto antoi maanantaina Natoon liittymistä koskevan hallituksen esityksen eduskunnalle.
Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen.
Pohjois-Atlantin sopimus on Naton perustamissopimus, jossa määrätään liittokunnan toiminnan periaatteista ja jäsenten velvollisuuksista. Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehty niin sanottu Ottawan sopimus koskee Naton oikeushenkilöllisyyttä ja Naton henkilöstön erioikeuksia ja vapauksia.
Suomi voi liittyä Pohjois-Atlantin sopimukseen ja tulla Naton jäseneksi, kun kaikki Naton jäsenvaltiot ovat hyväksyneet liittymisen. Tällä hetkellä 28 Naton 30 jäsenvaltiosta on hyväksynyt Suomen liittymisen. Hyväksyntää odotetaan vielä Turkilta ja Unkarilta.
Oikeudellisesti eduskunnan on mahdollista käsitellä hallituksen esitys ennen kaikkien jäsenvaltioiden hyväksyntää. Eduskunnan käsiteltyä hallituksen esityksen tasavallan presidentti päättää Suomen liittymisestä Natoon.
Suomen liittymiskirja voidaan tallettaa sopimuksen tallettajana toimivan Yhdysvaltojen hallituksen huostaan ja Suomesta tulee Naton jäsen, kun kaikki Naton jäsenvaltiot ovat ratifioineet Suomen liittymispöytäkirjan ja Suomi on saanut Naton pääsihteeriltä kutsun liittyä.
Esityksessä tarkastellaan Nato-jäsenyyden vaikutuksia
Pohjois-Atlantin sopimukseen liittymisen keskeisimmät vaikutukset koskettavat erityisesti ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan aloja.
Naton jäsenenä Suomi sitoutuu Pohjois-Atlantin sopimukseen ja osallistuu täysimääräisesti Naton toimintaan. Suomi varautuu sotilaallisesti 5 artiklan yhteisen puolustuksen velvoitteen täyttämiseen, mukaan lukien aseellisen voiman käyttö. Suomen puolustus yhteensovitetaan osaksi Naton yhteistä puolustusta.
Jäsenenä Suomi osallistuu Naton turvallisuuspoliittiseen keskusteluun ja sitoutuu liittokuntaan poliittisesti sekä osallistuu erikseen sovittavalla tavalla Naton rauhan ajan tehtäviin.
Jäsenyydestä seuraa myös taloudellisia ja henkilöstövaikutuksia, jotka täsmentyvät jäsenyyden aikana.
Lisäksi esityksessä arvioidaan voimassa olevaan lainsäädäntöä. Hallituksen arvion mukaan voimassa oleva lainsäädäntö mahdollistaa Pohjois-Atlantin sopimukseen sekä Ottawan sopimukseen liittymisen eikä sopimusvelvoitteista aiheudu välttämättömiä muutostarpeita kansalliseen lainsäädäntöön.
Esityksessä katsotaan, että Pohjois-Atlantin sopimus olisi Suomen täysivaltaisuuden ja kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisen kannalta ongelmaton, ja että kyse ei ole merkittävästä toimivallan siirrosta kansainväliselle järjestölle.
Näin ollen eduskunnan päätös sopimuksen hyväksymisestä voitaisiin tehdä yksinkertaisella enemmistöllä.