Hallituksen esitysluonnos Suomen liittymisestä puolustusliitto Naton jäseneksi on lähetetty lausuntokierrokselle. Esityksen on valmistellut ulkoministeriön työryhmä.
– Valmistelemalla esityksen tässä vaiheessa prosessia me haluamme varmistaa, että Suomi on valmis liittymään Natoon heti, kun kaikki ratifioinnit saadaan päätökseen, ulkoministeri Pekka Haavisto sanoi tiedotustilaisuudessa.
Turkki ja Unkari ovat viimeiset Nato-maat, jotka eivät vielä ole ratifioineet Suomen ja Ruotsin liittymistä puolustusliiton jäseniksi.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Pohjois-Atlantin sopimuksen sellaisena kuin se on muutettuna liittymispöytäkirjoilla. Haaviston mukaan Nato-jäsenyys ei vaadi muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön.
– Naton jäsenenä Suomesta tulee sotilaallisesti liittoutunut valtio. Otamme jäsenyyden vastaan täysin oikeuksin ja velvollisuuksin, Haavisto sanoi.
Hallituksen esitysluonnoksen mukaan Suomen Nato-jäsenyydessä ei ole kyse merkittävästä toimivallan siirrosta kansainväliselle järjestölle ja näin ollen se voidaan perustuslain mukaan hyväksyä yksinkertaisella enemmistöllä eduskunnassa.
Ulkoministerin mukaan Nato-jäsenyys tuo mukanaan kustannuksia. Naton jäsenmaksut ovat noin 27 miljoonaa euroa vuodessa. Tämän lisäksi liittyminen Naton komentorakenteeseen ja muihin hallinnollisiin elimiin maksaa arviolta noin 70–100 miljoonaa euroa vuodessa.
Lisäksi Nato edellyttää, että jäsenmaiden puolustusmenot ovat vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta.
Puolustusministeri Antti Kaikkosen mukaan Suomella on hyvä pohja Nato-jäsenyydelle.
– [Suomella on jo] vahva oma puolustuskyky, Nato-yhteensopivuutta vuosien ajan kehittäneet puolustusvoimat ja pitkäaikaisen kumppanuuden myötä muodostunut kuva Naton toiminnasta.
Puolustusministerin mukaan Suomella riittää kuitenkin vielä paljon tekemistä. Nato-jäsenyys tuo mukanaan mittavan työkuorman puolustushallinnolle.
– Voi kai sanoa, että Nato-jäsenyyden toimeenpano, Suomen puolustuksen sovittaminen osaksi Naton yhteistä puolustusta, on suurin muutos Suomen puolustuksessa sitten sotien, Kaikkonen totesi.
Naton jäsenenä Suomi osallistuu yhteisen puolustuksen suunnitteluun. Suomelta odotetaan vastaavaa osallistumista kuin muilta saman kokoisilta mailta.
Antti Kaikkosen mukaan Suomen kannalta tärkein kysymys liittyy siihen, miten pohjoisen Euroopan yhteinen puolustus järjestetään.
– Vahvalla omalla puolustuskyvyllä ja Naton jäsenyydellä me nostamme kynnyksen hyökätä Suomeen mahdollisimman korkealle, Kaikkonen sanoi.