Onko Suomen tapa ilmoittaa koronakuolemat oikea?

Koronakuolemiksi tilastoidaan kaikki kuolemat, jotka ovat tapahtuneet 30 päivän sisällä positiivisesta koronavirustestistä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kyltti Helsingissä 21. maaliskuuta 2022. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kyltti Helsingissä 21. maaliskuuta 2022. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheininin mukaan Suomen tapa ilmoittaa koronakuolemat on kansainvälisten käytäntöjen mukainen.

– Paitsi, että 12 kuukauden aikana saatuun uusintatartuntaan liittyvät kuolemat jätetään meillä huomiotta. Sitä paitsi: 60 prosenttia vuoden 2022 tilastoidusta koronakuolemista on valtava määrä kuolinsyykuolemia, Scheinin kommentoi Twitterissä.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Hän viittaa Ylen uutiseen koronakuolemien raportoinnista Suomessa. Uutisen mukaan Suomessa yliraportoidaan koronakuolemien määrää, sillä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tilastoi koronakuolemiksi kaikki sellaiset kuolemat, joissa kuolema on tapahtunut 30 päivän sisällä positiivisesta koronavirustestistä.

THL:n johtava asiantuntija Sirkka Goebeler kertoo Ylelle, että jopa 40 prosentissa koronakuolemiksi merkityistä kuolemista varsinainen kuolinsyy ei lopulta olekaan korona. Valtaosa koronaan kuolleista on iäkkäitä ihmisiä. Nuorempien kuolintapausten kohdalla Goebelerin mukaan taustalla on usein koronan lisäksi ollut joku perussairaus.

– Yhden käden sormet riittävät laskemaan ne alle 60-vuotiaat, jotka olisivat maaliskuun jälkeen kuolleet pelkkään koronaan, Goebeler toteaa Ylelle.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Suomen tilastointitapa poikkeaa monen muun valtion tilastointitavasta. Osittain tämän takia Suomessa koronakuolleisuuden on raportoitu olevan jopa nelinkertainen EU:n keskiarvoon nähden. Koska eri maiden tilastointitavat eroavat toisistaan, ne eivät ole suoraan vertailukelpoisia.

 

Mainos