Elo-syyskuussa tuhannet nuoret muuttavat pois kotoa opiskelupaikkakunnille. Isännöintiliiton lakiasiantuntija Jenni Valkama kertoo tiedotteessa, mitä lapsuudenkodista omaan kotiin muuttavan nuoren pitää muistaa tehdä.
Ensimmäinen oma koti on tyypillisesti vuokra-asunto kerrostalossa. Vuokralaisen keskeiset vastuut löytyvät vuokrasopimuksesta.
– Tiedot rahallisista vastuista, kuten vakuuden maksamisesta ja kuukausittaisesta vuokrasta, löytyvät vuokrasopimuksesta. Nämä kannattaa hoitaa säntillisesti, sillä vuokranmaksun laiminlyönti voi johtaa jopa kodin menettämiseen. Vakuuden maksaminen on yleensä edellytyksenä asunnon avainten saamiselle, eli se pitää hoitaa ennen jo muuttoa. Vuokranmaksu puolestaan kannattaa laittaa juoksemaan tililtä automaattisesti kuukausittain, Valkama sanoo.
Muuttoilmoitus taloon kannattaa lakiasiantuntijan mukaan tehdä hyvissä ajoin. Jos asunto on vuokrattu yksityiseltä vuokranantajalta tavallisesta kerrostalosta, muuttoilmoitus tehdään usein taloyhtiön isännöitsijälle tai huoltoyhtiölle. Lisäksi muuttoilmoitus tulee tehdä myös Postille ja Digi- ja väestötietovirastolle.
– Jos vaikkapa kotiavaimet jäävät asuntoon sisälle, huoltoyhtiö ei voi avata asunnon ovea, jollei muuttoilmoitusta ole tehty. Muuttoilmoitus todistaa, että olet asunnon asukas ja sinulla on oikeus päästä asuntoon. Muuttoilmoituksen jälkeen voit päästä myös varaamaan talon palveluja, kuten saunavuoroja tai autopaikkoja.
Jo ennen muuttoa tulee tehdä sähkösopimus uuteen asuntoon. Lisäksi kannattaa tarkistaa, kuuluuko nettiyhteys asuntoon vai pitääkö sinun tehdä erikseen sopimus nettiyhteyden saamiseksi kotiisi. Opiskelija-asuntosäätiöiden asunnoissa sähkö ja netti kuuluvat usein vuokraan, mutta yksityisten vuokranantajien asunnoissa sähkösopimus pitää pääsääntöisesti tehdä itse. Kotivakuutus puolestaan tuo turvaa yllättäviä vahinkotilanteita ajatellen.
Näin välttää yllättävät lisälaskut
Vuokralla asuessa vuokranmaksun päälle tulee usein kuukausittainen vesimaksu. Kerrostaloissa vedenkulutusta seurataan usein asuntokohtaisilla vesimittareilla, ja kulutuksen pohjalta asukkaalle voidaan vuokrasopimuksen ehdoista riippuen palauttaa rahaa tai lähettää lisälasku.
– Vesimaksut on määritelty yleensä keskimääräisen vedenkulutuksen mukaan. Jos lotraat suihkussa erityisen pitkään tai käyt useampia kertoja viikossa kylvyssä, voi vedenkulutus olla merkittävästi keskimääräistä korkeampi. Tällöin vedenkulutuksesta voi tulla jopa parin sadan euron lisälasku vuodessa. Säästeliäisyys veden kanssa puolestaan voi tuoda palautusta, Valkama kertoo.
Hän myös muistuttaa, että koti kaipaa huolenpitoa samalla tavoin kuin polkupyörä tai auto.
Vuokralaisen vastuulla on tavallisen perussiivouksen lisäksi myös harvemmin tehtäviä töitä. Vuokralla asuessa pitää säännöllisesti puhdistaa jääkaappi ja pakastin, uuni, liesituulettimen rasvasuodatin ja kylpyhuoneen lattiakaivot. Myös palovaroitin tulee testata noin kerran kuussa ja tarvittaessa vaihtaa patteri, ellei asunnon palovaroitin toimi sähköllä. Mahdollisista huoneiston vioista on muistettava ilmoittaa vuokranantajalle heti.
– Huolenpidon laiminlyönti voi viimeistään vuokrasuhteen päättyessä johtaa yllättäviin lisäkustannuksiin. Ohjeita asunnon siivoamiseen löytyy hyvin esimerkiksi Martoilta tai Vuokrakodin huolto-oppaasta. Kodinkoneiden käyttöohjeet saat usein vuokranantajaltasi, vinkkaa Valkama.
Talon tavat haltuun
Kerrostalon elämää sääntelevät talon järjestyssäännöt, jotka löytyvät usein ilmoitustaululta tai talon sähköisestä palvelukanavasta. Järjestyssääntöjä voi kysyä myös isännöitsijältä.
– Järjestyssäännöissä on määritelty muun muassa, milloin talossa on hiljaisuus. Normaalit asumisen äänet kuuluvat kerrostaloelämään, mutta yöaikaan äänissä pitää olla erityisen varovainen. Kun naapuri saa nukkua hyvät yöunet, sujuu yhteiselo paremmin, Valkama sanoo.