Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoganin roolin sotilaallisena liittolaisena joka on usein länsimaiden kanssa eri linjoilla poliittisissa kysymyksissä, kerrotaan aiheuttavan runsaasti ärsytystä Yhdysvaltain viranomaisissa.
Asiasta kertoo amerikkalaislehti New York Times.
Päänsärkyä ei poista edes Erdoganin rooli Ukrainan viljanviennin mahdollistavan sopimuksen syntymisessä. Närää herättää esimerkiksi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyysprosessin jarruttaminen sekä Erdoganin tapaaminen Venäjän presidentti Vladimir Putinin ja Iranin presidentti Ebrahim Raisin kanssa.
Myös Turkin suunnitelma uudesta hyökkäyksestä Pohjois-Syyrian kurditaistelijoita vastaan on Yhdysvaltain linjan vastainen.
– Erdogan on meidän joukkueessamme, mutta sitten hän tekee asioita jotka eivät ole joukkueelle hyväksi. Enkä usko asian muuttuvan, Yhdysvaltain entinen ulkopoliittinen virkamies Elizabeth Shackelford kuvailee.
Yhdysvaltain viranomaisten mukaan Erdoganin sivuuttaminen ei kuitenkaan olisi hyvä ratkaisu. Turkin geopoliittinen sijainti idän ja lännen välissä on strategisesti tärkeä ja mahdollistaa hänelle neuvottelijan roolin vielä sitäkin hankalampien maiden kanssa.
Joe Bidenin hallinnossa Erdoganin ulkopoliittisen toiminnan uskotaan johtuvan Turkin poliittisesta tilanteesta. Inflaatio on noussut 80 prosenttiin ja presidentin uskotaan toimillaan siirtävän huomiota muualle.
– Liikaa on liikaa. Turkki on pelannut Ukrainassa molemmissa joukkueissa. Se ei ole ollut sellainen liittolainen, johon voimme luottaa. Mielestäni Bidenin hallinnon tulisi koventaa asennettaan, senaattori Chris Pappas sanoo.