Ukrainan tykistön arvioidaan tukeneen tehokkaasti puolustustaistelua helmikuun lopulla alkaneessa sodassa.
Ennakoitua voimakkaamman vastarinnan huomasivat ensimmäisten joukossa Venäjän VDV-maahanlaskujoukot, jotka joutuivat Hostomelin lentoaseman luona rajuun tykistötuleen. Hyökkääjät ajettiin pois alueelta hyvin koordinoidulla vastahyökkäyksellä.
RUSI-ajatuspajan raportin perusteella Venäjän joukoilla ei ollut sodan alkuvaiheessa sellaista tykistötukea, jota maan sotilasoppi olisi edellyttänyt. Ajoneuvokolonnat pyrkivät eteenpäin muutamia maanteitä pitkin ilman kunnollista tiedustelua tai sivustasuojaa.
Osa kärkiyksiköistä pääsi Kiovan esikaupunkialueelle jo 48 tunnin kuluessa, mutta kaukana päävoimista olleet joukot saatiin eristettyä ja tuhottua. Sotilaille kerrottiin operaatiosta vasta hieman sen alkamista, joten varautumisaikaa ei ollut henkisesti eikä käytännön asioiden osalta. Monet yksiköt hajosivat kokonaan törmättyään voimakkaaseen vastarintaan.
Maanteille ruuhkautuneet Venäjän ajoneuvokolonnat olivat alttiita pienten yksiköiden väijytyksille. Ukrainan erikoisjoukot ja lennokit ohjasivat tykistötulta tehokkaasti kohteisiinsa, minkä lisäksi paikalliset asukkaat jakoivat tietoja hyökkääjien sijainnista.
Venäjän tykit jumiutuivat usein kolonnan perälle, jossa ne olivat puolustajien tykistön kantaman ulkopuolella. Eturintamassa taistelevat yksiköt olivat sen sijaan jatkuvan pommituksen kohteena.
– Panssarintorjuntaohjukset hidastivat venäläisten etenemistä, mutta tykistömme surmasi heidät. Tämä oli se tekijä, joka hajotti heidän yksikkönsä, Ukrainan asevoimien komentajan neuvonantaja Valerii Zaluzhnyi sanoi.
Venäjä onnistui jatkamaan hyökkäystään kohti Kiovaa, mutta tappiot kasvoivat jatkuvasti. Edettyään Hostomelin alueelle maajoukot havaitsivat, ettei taisteluvoimaa olisi riittävästi jäljellä suoraa hyökkäystä varten. Yksiköt yrittivät saartaa pääkaupungin, mutta joutuivat samalla yhä useampien haupitsien kantaman sisälle. Myös huoltolinjat venyivät kohtalokkaalla tavalla.
RUSI:n tutkijat Jack Watling ja Nick Reynolds huomauttavat, ettei lopputulos ratkennut vain Venäjän kehnon sotasuunnitelman ja sen epäonnistuneen toteutuksen vuoksi. Taustalla oli ennen kaikkea Ukrainan voimakas vastarinta.
– Ukrainan asevoimat oli päätellyt, että sen painopisteen tulee olla pääkaupungin luona. Alueelle oli keskitetty suuri osa tykistöjärjestelmistä, ilmapuolustuksesta, panssarintorjunta-aseista ja reserveistä, tutkijat toteavat.
Very much in agreement with Jack’s and Nick’s findings. Hard to overstate the role UKR use of artillery has had in shaping battlefield outcomes. No less important, Russian mil has generally not shown itself able to suppress Ukrainian artillery. @Jack_Watling https://t.co/By2KMzjeYk
— Michael Kofman (@KofmanMichael) April 26, 2022