Kun Vladimir Putin ja Aljaksandr Lukašenka tapasivat 12. huhtikuuta Venäjän Kaukoidässä, heidän lehdistötilaisuutensa oli yhdysvaltalaisen apulaisprofessori Brian Whitmoren mukaan täynnä ennalta arvattavia valheita, propagandaa ja disinformaatiota.
Valko-Venäjän diktaattori Lukašenka muun muassa väitti, että venäläisjoukkojen Ukrainan Butšassa toteuttamat raakuudet olivat lavastettuja ja osa ”englantilaisten järjestämää psykologista operaatiota”. Putin puolestaan selitti Venäjän ”erikoisoperaation” etenevän suunnitelmien mukaan ja että sen ”tavoitteet ovat ehdottoman selvät ja jalot”.
Hämäyksen ja valheiden taakse kätkeytyi Texas-Arlingtonin yliopistossa työskentelevän Whitmoren mukaan Putinin ja Lukašenkan tapaamisen todellinen syy.
– Kun Venäjä muuttaa taktiikkaansa luopumalla toistaiseksi pyrkimyksistään vallata Kiova hyökätäkseen sen sijaan Itä- ja Etelä-Ukrainassa, myös Valko-Venäjän rooli on muuttumassa, hän sanoo Atlantic Council -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.
Vaikka Lukašenka on antanut Venäjän käyttää Valko-Venäjän aluetta Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyksensä tukialueena, ennen tapaamistaan Putinin kanssa hän valitteli, ettei halua tulla kohdelluksi ”hyökkääjän rikoskumppanina”, ja julkaisi oman listansa ”epäystävällisistä maista”, joiden joukkoon Ukraina ei kuulunut. Toimillaan Valko-Venäjän diktaattori tavoitteleekin nyt rauhantekijän roolia.
– Lukašenkan yritykset muuttaa mielikuvia Valko-Venäjän osallisuudesta sotaan kumpuavat pitkälti sisäpolitiikasta. Chatham Housen äskettäisen kyselyn mukaan vain kolme prosenttia valkovenäläisistä tukee ajatusta Valko-Venäjän osallistumisesta sotaan Ukrainaa vastaan. Vastanneista 67 prosenttia vastustaa sitä, että Venäjä pommittaa Ukrainan kaupunkeja Valko-Venäjän alueelta käsin, ja 52 prosenttia torjuu Moskovan oikeuden käyttää Valko-Venäjän aluetta sotatoimiensa tukialueena, Whitmore toteaa.
Takinkäännös ei ole uskottava
Kreml näyttää Whitmoren mukaan pitävän Lukašenkan linjanmuutosta ainakin tässä vaiheessa Venäjän kannalta hyödyllisenä.
Valkovenäläisen tutkimuslaitoksen mukaan Putinin hallinto toivoo voivansa hyväksikäyttää Valko-Venäjää Ukrainan tulevaa asemaa koskevissa neuvotteluissa. Kyse olisi siis yksinkertaisesti tilanteen pitkittämisestä, sillä Kreml haluaa saavuttaa sotilaallisia voittoja ennen neuvottelujen etenemistä ratkaisevaan vaiheeseen.
– Putin on selvästi valmistautunut hyödyntämään Lukašenkan poseeraamista rauhantekijänä omiin kyynisiin tarkoituksiinsa, Whitmore sanoo.
– Kyseessä on kuitenkin myös Lukašenkan sota. Ukrainan kaupunkeja on pommitettu Valko-Venäjältä käsin. Venäläiset joukot hyökkäsivät Ukrainaan Valko-Venäjän alueelta ja ryhmittyvät ja varustautuvat nyt uudelleen Valko-Venäjällä. Vastaväitteistään huolimatta Lukašenka on tehnyt maastaan sodan osapuolen. Kun on toiminut tuhopolttajan oppipoikana, ei voi ryhtyä palomieheksi, hän toteaa.