Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Anne Kalmarin (kesk.) mukaan valiokuntaan tulvii jatkuvasti EU:n esityksiä, joissa unioni ”vaivihkaa yrittää päästä käsiksi Suomen metsäpolitiikkaan”.
– Milloin ilmastoasioiden, milloin monimuotoisuuden, milloin minkäkin varjolla halutaan estää esimerkiksi avohakkuita, hän sanoo mielipidekirjoituksessaan Keskisuomalaisessa.
Suomessa tehdään avohakkuita Kalmarin mukaan noin 100 000 hehtaaria vuosittain, mikä on alle prosentti metsäpinta-alasta. Saman puumäärän hakkaaminen jatkuvan kasvatuksen menetelmin vaatisi hänen mukaansa kolminkertaisen pinta-alan. Kalmarin mukaan monimuotoisuus on tärkeää ottaa huomioon, mutta usein asioita myös vääristellään.
– Meille on luotu uhkakuvia metsien, lajiston ja järeiden puiden katoamisesta. Sitä tapahtuu kuitenkin vähemmän silloin, kun metsän kasvattaminen on kannattavaa. Metsiä ei hakata nuorena sellukattilaan, koska se ei ole taloudellisesti kannattavaa.
Kalmarin mukaan metsien käyttömuotoja on monenlaisia ja kestävyydestä on Suomessa huolehdittu pitkällä perinteellä. Metsät kasvavat siksi hänen mukaansa vuodessa mykyisin enemmän kuin koskaan aiemmin.
– Vaikea on ymmärtää, miksi osa suomalaisista on valmis antamaan metsäpäätöksentekomme Euroopan unionin käsiin, kun se tahtoo metsämme lähinnä metsäreservaatiksi. En näe, että EU:sta tulisi suurta viisautta metsiin liittyvissä asioissa, kun valtaosa maista on ensin tuhonnut omat metsänsä.
Maa- ja metsätalousvaliokunta on Kalmarin mukaan torpannut outoja EU-esityksiä jämäkästi.
– Esimerkiksi metsäbiomassan kestävyyskriteerien kohdalla ilmoitimme yksimielisesti ja yksiselitteisesti, että komissiolle ei ole annettu toimivaltaa antaa täytäntöönpanosäädöksiä tiukentaa niitä. Piste.