[vc_row][vc_column][rev_slider alias=”hajumuistot-01″ mode=”header”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Tämä juttu on pakko aloittaa jo vähän kuluneella Proust-ilmiöllä. Vaikka ei ole lukenut Marcel Proustin kirjaa ”Kadonnutta aikaa etsimässä”, on todennäköisesti ainakin kuullut sen kuuluisimmasta kohtauksesta, jossa päähenkilö nauttii kutsuilla teetä madeleineleivoksen kera. Siinä suupala teehen dipattua leivosta herättää päähenkilössä yhtäkkiä muiston lapsuuden kesistä Combrayn kylässä ja herättää hänessä niihin liittyvän syvän onnen tunteen.
Hajumuistot ovat vahvoja ja ne yltävät lapsuuteen saakka. Ne linkittyvät myös tunteisiin muita aistipiirejä vahvemmin. Kun tietty haju on joskus menneisyydessä liittynyt voimakkaaseen kokemukseen tai tunnetilaan, saattaa tuo sama haju nostaa meissä vuosikymmentenkin jälkeen samat voimakkaat muistot ja niihin liittyvät tunteet, voimakkaimmillaan nostaa kyyneleet silmiin tai tuottaa kuplivan naurun.
Meille kaikille on elämän varrella syntynyt monenkirjava joukko sekä miellyttäviä että epämiellyttäviä tunteita, joihin liittyy myös hajumuistoja:[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1597491055955{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”hajumuistot-02″][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][rev_slider alias=”hajumuistot-03″][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Jokaisella on omat henkilökohtaiset hajumuistot, joista monet jaamme myös yhteisesti. Yleisesti epämiellyttävä haju synnyttää epämiellyttävän tunteen, mutta toisinaan yleisesti miellyttäviksi mielletyt tuoksut saattavat herättää joissakin meistä epämiellyttäviä tai ahdistavia tunteita sen mukaan, minkälaisiin tilanteisiin nuo hajut liittyvät. Hattaran imelä lemu herättää useimmissa meissä iloisia tunteita, muistoja kesäisistä huvipuistohetkistä, mutta joillakin meistä se yhdistyy pelottavaan kummitusjunaan.
Hajun ja tunteiden voimakkaalle kytkökselle on olemassa myös fysiologinen perusta. Hajuaistimus tapahtuu aivojen limbisessä järjestelmässä, joka on tärkeässä roolissa myös tunteiden, mielialan ja muistojen käsittelyssä. Evoluutiossa tuo järjestelmä on syntynyt jo varhain, sillä samat aivojen rakenteet löytyivät jo hyvin varhaisilla nisäkkäillä. Haju onkin aistimuksista eniten muistojen ja tunteiden syntyyn vaikuttava aisti.
Minkälaiset hajumuistot ja niiden synnyttämät tunnetilat syntyvätkään tästä ajasta? Ovatko ne yhteisiä vai henkilökohtaisia ja jokaiselle omanlaisia? Ovatko ne kotiruoan lempeiden tuoksujen tuottamia hyggeilytunteita, vai synnyttävätkö käsidesin lemun eri vivahteet spriistä pontikkaan tai denaturointiaineen pistävyyteen meissä vielä vuosikymmenten jälkeenkin kollektiivisen hajumuiston, joka nostaa esiin epämääräisen pelon tunteen ympärillä leijuvasta uhasta, joka saa pelkäämään väentungoksia ja varoittaa kättelyn ja halaamisen vaarasta? Toivottavasti enemmän noita ensimmäisiä.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]
[vc_row][vc_column][vc_column_text][avatar user=”anu-hopia” size=”medium” align=”center”]Anu Hopia on elintarvikekehityksen tutkimusprofessori Turun yliopistossa. Kirjoittanut ja luennoinut kokkauksen kemiasta 1990-luvun puolesta välistä.[/avatar][/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]
Lisää Anu Hopian ruoka-artikkeleita
[verkkojulkaisut tag=”anuhopia”]