Avaruustähtitieteen professori Esko Valtaojan mukaan pandemioiden hoidossa on otettu valtavia harppauksia aiempaan tilanteeseen verrattuna. Koronapandemiaa hän ei pidä maailmanloppuna.
– Voi olla, että tämä tulee joillekin pettymyksenä. Maailmanloppua on ennustettu niin kauan, että toisille siitä on tullut jo melkein fantasia. Mutta sen voimme sanoa, että koronaviruskaan ei siihen pysty, Valtaoja sanoo Pirkka-lehdessä.
Professorin mukaan hän on seurannut erityisesti tilastoja ja lääketieteellisiin tutkimuksiin liittyviä raportteja. Esimerkkinä hän mainitsee 1960-luvulla riehuneen honkongilaisen influenssan, mihin menehtyi lähemmäs miljoona ihmistä. Lähtökohdat ovat hänen mukaansa nyt aivan toisenlaiset.
– Minua tilastot lohduttavat, sille ne asettavat koronan perspektiiviin ja muistuttavat, että tilanne on kuitenkin huomattavasti parempi kuin monen aiemman pandemian kanssa.
Ihmiskunnan suuret kehitysloikat tuntuvat Valtaojan mukaan unohtuvan helposti. Tutkijat tekevät hänen mukaansa koko ajan työtä sen eteen, että pystyisimme varautumaan viruksiin ajoissa ja löytämään entistä parempia hoitomuotoja.
– Elinajanodote on kaksinkertaistunut 1800-luvun lopusta, jolloin minun isovanhempani elivät. Maailma on nykyään paljon parempi paikka kuin edes ymmärrämme.
Hän muistuttaa, että usein juuri koronan kaltaisista suurista kriiseistä seuraa läpimurtoja, joiden ansiosta kehitystä tapahtuu. Pelko on hänen mukaansa luonnollinen reaktio, joka on auttanut ihmiskuntaa ennenkin selviytymään.
– Maailman luova kaaos on välttämätöntä asioiden eteenpäin viemiseksi. Jos mitään ei koskaan tapahtuisi, jämähtäisimme aloillemme.