[vc_row][vc_column][rev_slider alias=”keinoliha” mode=”header”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Muistatteko vuoden 2013 elokuun, kun hollantilainen professori Mark Post paistoi ja maistoi televisiokameroiden valokiilassa pienen ja kuulemma aika mauttoman hampurilaispihvin, jonka liha oli tuotettu soluviljelmillä ja tuon yhden pienen pihvin tuottaminen oli maksanut 250 000€? Tuosta rasvankäryisestä hetkestä eteenpäin soluviljelmillä tuotetun ruoan tarina on saanut monta uutta lukua. Ne kertovat uudesta eläin- ja kasviperäisten raaka-aineiden tuotantoteknologasta, jotka eivät ole sidottu maankäyttöön. Erityisen kiinnostuksen kohteena on ollut keinoliha, laboratorioliha, synteettinen liha, tekoliha, soluviljelty liha, in vitro-liha – kiehtovalla lapsella on monta nimeä – jota ei tarvitse teurastaa.
Soluviljelyyn perustuva ruoantuotanto nähdään tällä hetkellä merkittävänä tulevaisuuden ruoantuotantomenetelmänä, jonka ympäristökuormitus on laskelmien mukaan murto-osa verrattuna perinteiseen ruoantuotantoon. Uusi ruoantuotantoteknologia on esiintynyt tiedotusvälineissä tiuhaan, sen tulevaisuutta on käsitelty lukuisissa tieteellisissä kongresseissa ja sen ympärille on syntynyt tiedotus- ja lobbausorganisaatioita ja kymmeniä start up -yrityksiä.
Vuonna 2017 suomalainen Lihalehti haastatteli Mark Postia, joka arvioi, että keinolihatuotteet tulisivat markkinoille neljän vuoden sisällä, ja että sen kilohinta laskisi kuluttajille hyväksyttävälle tasolle noin 70 euroon. Tutkimustyön ohella hän oli perustanut Mosa Meat -yrityksen, johon keräsi riskirahoitusta.
Nyt tuo Mark Postin vuonna 2017 ennustama lanseeraushetki lähenee. Mitä kuluneen muutaman vuoden aikana on tapahtunut?
- No ensinnäkin hollantilainen startup-yritys Meatable ilmoitti viime vuoden lopulla keränneensä 9 miljoonan euron rahoituksen, jonka avulla yritys ilmoitti esittelevänsä ensimmäisen laboratoriossa kasvatetun porsaanlihatuotteen tulevana kesänä.
- Toisaalla Mosa Meat on arvellut saavansa soluviljelmässä kasvatetut hampurilaispihvit EU:n markkinoille vuoden 2022 aikana.
- Amerikkalaiset saattavat kuitenkin kiriä edelle ja ohi Eurooppaa, sillä menneellä viikolla sanfranciscolainen startup-yritys Memphis Meats julkisti saaneensa 161 miljoonan dollarin rahoituksen pienimuotoisen tuotantolaitoksen rakentamiselle. Tuotantolaitos on suunniteltu valmistuvan seuraavan kahden vuoden sisällä, ja se pystyy tuottamaan soluviljeltyjä lihavalmisteita pienimuotoisen kaupallistamisen tarpeisiin. Rahoittajiksi ovat lähteneet muun muassa Richard Branson ja Bill Gates sekä elintarvikealan jättiläiset monialayritys Gargill ja liha-alan jättiläinen Tyson Foods.
Usko ruoantuotannon vallankumoukseen on siis vahvaa myös alan globaalisti merkittävien toimijoiden keskuudessa. Memphis Meats aikoo lanseerata soluviljelymenetelmällä tuotettuja kana-, ankka- ja naudanlihatuotteita ensin kalifornialaisten kuluttajien arvioitavaksi, ja menestyksen mukaan laajentaa tuotantoaan määrällisesti ja maantieteellisesti.
Kuluttajien hyväksynnän saavuttaminen on uusien tuotteiden kohdalla ensiarvoisen tärkeää, mutta ensin niiden on läpäistävä myös tiukka viranomaishyväksyntä. Sekä eurooppalaiset että yhdysvaltalaiset yritykset ovatkin käyneet tiivistä keskustelua maanosien viranomaisten kanssa. EU:n elintarvikelainsäädäntöviranomainen EFSA katsoo, että näin uudet teknologiat vaativat muun muassa uuselintarvikelainsäädännön mukaisen tiukan arvioinnin. Matka EU:n markkinoille voi siten olla vielä pitkä. Yhdysvaltain lääke- ja elintarvikeviranomainen (FDA) on ilmoittanut valmistelevansa uusien ruoantuotantoteknologioiden lainsäädäntöä, mutta ei ole ilmoittanut tavoiteltua ajankohtaa lainsäädännön valmistumiselle. Sen arvioidaan kuitenkin olevan Eurooppaa nopeampi.
Maistamisen hetki lähestyy.
Viimeaikojen uutisia ja näkökulmia soluviljeltyyn lihaan: EU:ssa – USA:ssa[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]
[vc_row][vc_column][vc_column_text][avatar user=”anu-hopia” size=”medium” align=”center”]Anu Hopia on elintarvikekehityksen tutkimusprofessori Turun yliopistossa. Kirjoittanut ja luennoinut kokkauksen kemiasta 1990-luvun puolesta välistä.[/avatar][/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]
Lisää Anu Hopian ruoka-artikkeleita
[verkkojulkaisut tag=”anuhopia”]