[vc_row][vc_column][rev_slider alias=”bocuse” mode=”header”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Pääsin osallistumaan yhteen Suomen Bocuse d’Or -kisaajamme viimeisiin harjoitusnostoihin. Suomen edustaja Ismo Sipeläinen tukijoukkojensa kanssa rakensi ja tarjoili 11-henkiselle ryhmällemme Perhon liiketalousopiston tiloihin rakennetussa harjoituskeittiössään lähes viimeistellyt versionsa kahdesta kilpailuruoasta. Niistä, jotka he tulevat toteuttamaan ja tarjoilemaan tuomaristolle tammikuun 30. päivänä Ranskan Lyonissa.
Pieni harjoittelutila on tarkka kopio tulevasta kisakopista, ja siellä kisaajat ovat harjoitelleet viimeisen vuoden ajan annoksia ja toteutuksen ajoitusta. Kaksi kilpailutehtävää – lautasannos ja vatiannos – on kiikutettava tuomariston eteen tasan 5 tunnin ja 35 minuutin kuluttua suorituksen aloituksesta.
Tämän vuoden kisa-annokset kunnioittavat kahta viime vuonna edesmennyttä ranskalaisen keittiötaidon suurta nimeä – kilpailun perustajaa Paul Bocusea sekä Joël Robuchonia, yhtä ranskalaisen keittiön viime vuosikymmenten vaikutusvaltaisimmista keittiömestareista ja ranskalaisen nouvelle cuisine -keittiön uudistajaa.
Toinen annoksista on lautasannos, tänä vuonna moderni versio chartreusesta. Klassinen chartreuse on lihasta tai vihanneksista valmistettu terriini, joka on kääritty tiiviisti eri värisistä salaatti- tai kasvislehdistä valmistettuun koristekerrokseen. Kilpailutehtävässä tulee Joël Robuchonin hengessä modernisoida chartreuse siten, että käyttää raaka-aineina kasviksia sekä äyriäisistä ostereita, kampa-, sini- ja sydänsimpukoita.
Vatiannostehtävä puolestaan toteutetaan Paul Bocusen hengessä siten, että raaka-aine on parhaimmillaan silloin, kun sen tunnistaa. Tänä vuonna pääraaka-aineena on juottovasikan kyljysrivi. Mukaan tulee valita sisäelimiä, kuten kateenkorvaa, maksaa ja/tai munuaisia.
Kisa-annokset ovat upeita luomuksia lukuisine yksityiskohtineen, joiden kehitystyön ja toteutuksen takana on tuhansien tuntien työ. Kokkikilpailujen maailma on kaukana arkiruoasta, mutta on se aika kaukana tavallisesta juhlaruoastakin. Annokset ovat lukuisia yksityiskohtia sisältäviä taideteoksia, joiden toteutukseen ei normiravintoloissa ole resursseja, vaikka osaamista löytyisikin.
Kovissa kilpailuissa hiotut taidot ja osaaminen eivät jää vain kisatuomareiden ja onnekkaiden harjoitusannosten nauttijoiden iloksi. Kurinalainen harjoittelu ja pitkäjänteinen kisavalmistautuminen synnyttävät maahan erityisosaajia, joiden työ säteilee pitkäaikaisesti ja laajalle suomalaiseen ruokakenttään.
[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row full_width=”stretch_row” gap=”20″ equal_height=”yes” css=”.vc_custom_1547977373791{margin-top: 20px !important;padding-top: 20px !important;padding-bottom: 0px !important;background-color: #eaeaea !important;}”][vc_column width=”1/2″][vc_single_image image=”206442″ img_size=”full” add_caption=”yes” alignment=”center” onclick=”zoom” css_animation=”fadeInDownBig” css=”.vc_custom_1547977273029{margin-bottom: 20px !important;}”][/vc_column][vc_column width=”1/2″][vc_single_image image=”206444″ img_size=”full” add_caption=”yes” alignment=”center” onclick=”zoom” css_animation=”fadeInDownBig” css=”.vc_custom_1547977285469{margin-bottom: 20px !important;}”][/vc_column][/vc_row][vc_row full_width=”stretch_row” gap=”20″ equal_height=”yes” css=”.vc_custom_1547977389106{padding-top: 0px !important;padding-bottom: 20px !important;background-color: #eaeaea !important;}”][vc_column width=”1/2″][vc_single_image image=”206441″ img_size=”full” add_caption=”yes” alignment=”center” onclick=”zoom” css_animation=”fadeInUp” css=”.vc_custom_1547977074585{margin-bottom: 20px !important;}”][/vc_column][vc_column width=”1/2″][vc_single_image image=”206443″ img_size=”full” add_caption=”yes” alignment=”center” onclick=”zoom” css_animation=”fadeInUp” css=”.vc_custom_1547977092438{margin-bottom: 20px !important;}”][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1547976339897{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][vc_column_text]Aikanaan sain tehdä töitä 2008 Kokkiolympialaisiin valmistautuvan kokkimaajoukkueen taustajoukoissa. Sattumalta samoihin aikoihin tuon harjoitusillallisen kanssa osui myös tuon porukan 10-vuotistapaaminen. Suuri osa joukkueen jäsenistä ehti paikalle, ja oli hauska huomata, mitä nuo silloin nuoret, nykyisinkin vielä melko nuoret, taitajat olivat kymmenessä vuodessa päätyneet tekemään.
Kaikki he työskentelevät alalla laadukkaissa paikoissa ja ovat edelleen intohimoisesti kiinnostuneita työstään. Monet heistä olivat perustaneet yrityksiä ja tunnustettuja ravintoloita eri puolille Suomea. Elintarviketeollisuuskin oli saanut osasta gastronomian sanansaattajan riveihinsä.
Vuodet Suomen Kokkimaajoukkueessa olivat olleet kaikille merkittävä jakso myös ammatissa kehittymisen kannalta. Kisaaminen oli opettanut paitsi teknistä osaamista, myös ongelmanratkaisukykyä ja ryhmätyöskentelyä. Alan kovimpiin kilpailuihin osallistuminen opettaa taitoja ja näkemystä, joita peruskoulutus ja työskentely kentällä ei pysty tarjoamaan.
Suomen gastronomian alan kisaajat maailmalla ansaitsevat kaikki tukemme. Kilpailumenestys on hieno asia, mutta vieläkin tärkeämpänä näen kisaamisessa saadut tiedot, taidot ja näkemyksen, joiden avulla suomalaista ruokakulttuuria ja gastronomiaa kohotetaan entistä korkeammalle tasolle. Siitä me kaikki saamme nauttia.
Bocuse d’Or -loppukilpailut käydään Ranskan Lyonissa tammikuussa 2019. Suomi kilpailee toisena kisapäivänä 30.1. 2019 alkaen klo 9.00 Suomen aikaa. Kisasuoritusta voi seurata hetki hetkeltä myös Facebookin tai Instagramin kautta. Lue lisää.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]
[vc_row][vc_column][vc_column_text][avatar user=”anu-hopia” size=”medium” align=”center”]Anu Hopia on elintarvikekehityksen tutkimusprofessori Turun yliopistossa. Kirjoittanut ja luennoinut kokkauksen kemiasta 1990-luvun puolesta välistä.[/avatar][/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]
Lisää Anu Hopian ruoka-artikkeleita
[verkkojulkaisut tag=”anuhopia”]