Sote- ja maakuntauudistuksen myötä syntyvien uusien maakuntien määrä ei välttämättä pysy suunnitellussa eli kahdeksassatoista.
Valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Päivi Nergin mukaan pienimmät maakunnat joutuvat todennäköisesti turvautumaan yhteistyöhön tai yhdistymiseen.
– Aloitus 18:sta on ihan järkevä, rahoituslain mekanismit ohjaavat vahvasti joko onnistumaan tai yhdistymään, Nerg toteaa Twitterissä.
Kokoomus käsitteli aihetta tarkemmin kesäkuun alussa pidetyssä puoluekokouksessaan. Kotkan kokoomuksen aloitteessa huomautettiin, että maakuntauudistuksessa on sovittu 18 maakunnan perustamisesta ja viidestä soten yhteistoiminta-alueesta.
Aloitteen mukaan olisi loogista, jos hallintoalueita olisi yhtä monta. Näin vältyttäisiin päällekkäiseltä hallinnolta ja sen aiheuttamilta ylimääräisiltä kustannuksilta.
– Näitä viittä hallintoaluetta voidaan nimittää joksikin muuksi kuin maakunnaksi, jos historiallinen maakuntajako on tärkeä säilyttää nykymuodossaan. Kunnat hoitaisivat edelleen muut kuin sote-tehtävät, Kotkan kokoomus totesi.
Kokoomuksen puoluehallituksen vastauksessa todettiin, että viiden hallintoalueen luominen olisi perusteltu ratkaisu vain sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen näkökulmasta.
– Nyt on kuitenkin muodostumassa hallintomalli, jossa samalla vähennetään valtion aluehallintoa ja siirretään maakuntaliittojen tehtäviä maakunnille. Kyseessä on sosiaali- ja terveyspalveluja laajempi hallinnollinen uudistus.
– Tästä näkökulmasta viisi aluetta olisivat maantieteellisesti ja väestömäärältään hyvin laajoja, ja tämä aiheuttaisi ongelmia demokratian toimivuuden ja kielellisten oikeuksien kannalta, puoluehallitus totesi.
18 maakuntaa oli poliittinen päätös
Puoluekokous hyväksyi puoluehallituksen vastauksen, joten siitä muodostui kokoomuksen virallinen linja.
Myös eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi vuonna 2014, että maan jakaminen viiteen järjestämisvastuussa olevaan kuntayhtymämallilla toimivaan sote-alueeseen ja 19 tuotantovastuussa olevaan kuntayhtymään olisi ollut perustuslain näkökulmasta ongelmallista. Kaksiportainen kuntayhtymämalli ei olisi ollut kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien kannalta tarkoituksenmukainen.
Kokoomus piti sote-neuvotteluissa esillä myös 12 maakunnan vaihtoehtoa.
– Ministeriöiden asiantuntijatyöryhmässäkin pohdittiin vakavasti tätä 12 maakunnan mallia ja moni piti sitä optimaalisena ratkaisuna. Lopulta päätös 18 maakunnasta oli poliittinen linjaus.
Keskusteluissa pohdittiin myös 19. maakunnan perustamista pääkaupunkiseudulle, jolle olisi ollut perusteita alueen suuren väestömäärän vuoksi. Alueen kunnat eivät tehneet vuonna 2016 tämänsuuntaista esitystä, joten valmistelua jatkettiin 18 maakunnan pohjalta.
Kokoomuksen linjauksen mukaan on realistista myöntää, että ajan kuluessa sote- ja maakuntauudistukseen joudutaan tekemään korjauksia. Esimerkiksi valtion aiempien aluehallintouudistusten yhteydessä muutoksia on tehty ajoittain hyvinkin nopealla aikataululla.
– On tarkoituksenmukaista arvioida laissa säädettyjen menettelyiden avulla maakuntien määrää ja toimia niin, että Suomessa on pitkällä tähtäimellä elinvoimainen aluerakenne. Tämä todennäköisesti vaatii maakuntien määrän vähentämistä pitkällä aikavälillä.
LUE MYÖS:
MT: Sote mietityttää – ”ei voi aloittaa joka neljäs vuosi alusta”