[vc_row][vc_column][rev_slider alias=”poysti-01″ mode=”header”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Jos alakoululaisille annettaisiin tehtäväksi piirtää suomalainen virkamies, lopputulos tuskin olisi kovin kaukana Tuomas Pöystin olemuksesta maanantaisena aamuna Valtioneuvoston linnassa. Tuleva oikeuskansleri täyttää arkisen kokoushuoneen tasaisella ja asiantuntevalla puheenparrella, joka ei juuri korosta häntä itseään. Välillä katse käy muistivihossa, jonne Pöysti on luonnostellut huomioita haastattelun teemoista. Asiantuntijakieli puskee puheesta läpi. Esimerkiksi näin:
– Oikeuskansleri on nimenomaan laillisuusvalvoja. Laillisuusvalvonnallisuudesta ja siitä näkymästä koko oikeuksien ketjuun – aina valtioneuvoston valvonnasta yksittäisen ihmisen oikeuksiin – tulee pitää kiinni, koska se on myös vahvuus.
Tasainen ilmaisu ja asiantuntijakieli ovat kuitenkin hämäystä, vaikka niitä sellaiseksi tuskin on tarkoitettukaan. Ennen sote- ja maakuntauudistuksesta vastanneeksi hallintopolitiikan alivaltiosihteeriksi siirtymistä Valtiontalouden tarkastusvirastoa vuosia johtanut Pöysti on keitetty monissa liemissä, eikä rohkeiden avausten tekeminen ole hänelle uutta.
Pöystin mielestä esimerkiksi oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen työnjakoa tulisi miettiä uudelleen. Se on keskustelunavauksena juuri niin rohkea, kuin kohta tehtävässään aloittava oikeuskansleri voi tässä vaiheessa tehdä. Tällä hetkellä ylimmät laillisuusvalvojat on varustettu samoilla perustuslakiin nojaavilla valtuuksilla, mutta käytännön toiminnassa on jo tapahtunut eriytymistä.
– Oikeusasiamiehelle tulee enemmän kanteluita ja oikeusasiamies pyrkii ihmisläheisyyteen. Oikeuskanslerin kohdalla painottuu jo nyt tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatoimien laillisuusvalvonta, Pöysti sanoo.
Tätä eriytymistä hän haluaisi selkeyttää. Pöystin ajatuksissa oikeuskanslerin tehtäväkenttä painottuisi vielä vahvemmin tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatoimien laillisuusvalvontaan. Eduskunnan oikeusasiamiehellä taas painottuisi kansalaisten tekemien kanteluiden läpikäynti.
– Olen itse hyvin valmis ja innostunut myötävaikuttamaan tähän. Toki se on ministeriön, laajemman keskustelun ja viime kädessä lainsäätäjän asia. Tällaisten perustuslaillisten toimijoiden toiminnan painopisteiden muutosten tulee perustua hyvin huolellisiin selvityksiin ja harkintaan. Äkkinäisiä muutoksia on hyvä välttää.
Vaikka Pöysti peräänkuuluttaa asian huolellista selvittämistä, ei ajatus varmasti jää kritiikittä. Hän itse pitää avausta jossain määrin rohkeana, sillä se voi herättää huolia instituution tulevaisuudesta. Pöysti kuitenkin sanoo käyneensä asiasta taustakeskusteluita ja uskoo niiden pohjalta ajan muutokselle olevan kypsä.
– Myös oikeuskansleri-instituutiolta odotetaan nyt samaa kuin eduskunnan oikeusasiamieheltä, jota on viime vuosina kehitetty systemaattisesti.
Toiveena olevan työnjaon selkeyttämisen lisäksi Pöysti näkee tulevalla toimintakentällään useita muitakin muutoksia. Niistä keskeisin on maakuntauudistuksen yhteydessä perustettava Valtion lupa- ja valvontavirasto, johon on tarkoitus koota lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävät nykyisistä aluehallintovirastoista sekä Valvirasta. Lisäksi virastoon siirtyy osa ELY-keskusten tehtävistä.
Valtion lupa- ja valvontaviraston perustaminen on jäänyt julkisuudessa vähälle huomiolle, vaikka viraston rooli on Pöystin mukaan erittäin merkittävä. Jopa 2 000 työntekijää uumeniinsa vetävän viraston tehtäväksi tulee uuden hallintorakenteen aikana erityisesti valvoa kuntia ja maakuntia. Jälkimmäisten vastuulle siirtyy nyt toteutettavassa uudistuksessa paitsi sosiaali- ja terveydenhuolto, myös 24 muuta lakisääteistä tehtävää, joista monissa on kyse ihmisten toimeentulosta ja oikeuksista. Siis tehtävistä, joissa laillisuusvalvonnan tarve korostuu.
– Jos katsotaan listauksia siitä, missä meillä on tällä hetkellä oikeusturvan ja perusoikeuksien toteutumisen ongelmia, niin ne keskittyvät pitkälti sosiaalisten oikeuksien toteuttamiseen yksittäistapauksissa, eli juuri tähän kuntien ja maakuntien tulevaan toimintakenttään, Pöysti arvioi.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][rev_slider alias=”poysti-02″][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Vaikka sote- ja maakuntauudistuksen projektijohtajan siirtyminen oikeuskansleriksi voi tuntua maallikosta oudolta, palaa oikeustieteen tohtori ja hallinto-oikeuden dosentti uudessa tehtävässään osin samaan rooliin, jossa hän on toiminut valtaosan virkauraansa. Valtiontalouden tarkastusviraston lisäksi Pöysti on valvonut julkisen vallan käyttöä muun muassa Euroopan petostentorjuntaviraston valvontakomitean puheenjohtajana.
Kun Pöysti loppukeväästä valittiin oikeuskanslerin virkaan, sai valinta osakseen kuitenkin myös arvostelua. Osaltaan ihmettelyä keräsi päätös, jonka mukaan uusi oikeuskansleri aloittaa tehtävässään vasta tammikuussa 2018, kahdeksan kuukautta edeltäjä Jaakko Jonkan eläköitymisen jälkeen.
Osa kritiikistä kohdistui suoraan Pöystiin. Hän itse sanoo, että arvostelusta ei ole jäänyt mitään surua sydämeen.
– Julkisiin virkoihin ja julkisiin tehtäviin kuuluu julkinen keskustelu ja myös kritiikki. Se on sinänsä ihan okei ja instituutiolle hyväksi, että oikeuskanslerin henkilöstä, pätevyyksistä ja taustojen vaikutuksista keskustellaan. Se on mielestäni ihan asianmukaista, eikä se mitenkään sattunut.
Kun sote-uudistuksen valinnanvapauslaki silloisessa muodossaan törmäsi kesällä perustuslakivaliokunnan kielteiseen tulkintaan, liikkui mediassa väitteitä siitä, että Pöysti olisi poliittisen paineen alla taipunut esittelemään lakeja, jotka hän tiesi perustuslain vastaisiksi. Myös se herätti keskustelua Pöystin sopivuudesta oikeuskansleriksi.
Erityisen kovasanaisesti Pöystiä arvosteli Turun yliopiston oikeustieteen professori Juha Lavapuro, joka sanoi Ylelle, että Pöystin uskottavuus tulevana oikeuskanslerina on kärsinyt hänen toiminnastaan sote-lakien valmistelijana.
– Tämän sote-kuvion yhteydessä oli myös uutisointia, joka ei tarkasti ottaen pitänyt paikkaansa. Siltä pohjalta tuli ehkä hieman hätäistä kommentointia poliittisen painostukseen taipuvaisuudesta. Se tuntui kyllä vähän pahalta, kun olen kuitenkin yrittänyt tehdä asioita parhaan taitoni mukaan ja hyvällä etiikalla niissä rajoissa, joissa lainvalmisteluasioissa toimitaan.
Osaltaan oikeuskanslerivalinnan saaman poikkeuksellisen huomion taustalla oli myös aiemman oikeuskansleri Jaakko Jonkan keväällä Ylen haastattelussa julkisuuteen nostama kysymys lainvalmistelun laadusta ja poliittisesta ohjauksesta. Jonkan mukaan laadukkaan lainvalmistelun periaatteet ovat joutuneet väistymään poliittisen paineen ja kiireen takia.
Pöysti on vastahakoinen arvioimaan edeltäjänsä toimia, mutta sanoo Jonkan kritiikin kuvanneen hyvin sitä keskustelua, jota lainvalmistelun ympärillä on käyty jo yli kymmenen vuoden ajan. Haasteita lainvalmisteluun tuovat hänen mukaansa erityisesti yhteiskunnan monimutkaistuminen ja kiivastunut sääntelytahti. Ne tekevät työstä vaikeaa, kun valmisteluvaiheessa joudutaan sovittamaan yhteen yhä suurempaa määrä erilaisia näkökulmia. Haastetta lisää myös lainvalmistelun ja hallinnon siiloutuminen, joka vaikeuttaa monimutkaisten ja laajojen hankkeiden valmistelua.
Keväällä Jaakko Jonkan ulostulon myötä tikunnokkaan joutunutta poliittista ohjausta Pöysti ei itse nosta lainvalmistelun suureksi haasteeksi. Ajoittain se voi hänen mukaansa sellaiseksi kuitenkin muodostua.
– Asian toinen puoli on se, että me elämme demokraattisessa yhteiskunnassa. Eduskunnan luottamusta nauttivalla hallituksella pitää olla valta ohjata sisällöllisiä ratkaisuja, kunhan ne eivät ajaudu ristiriitaan perusoikeuksien kanssa, Pöysti sanoo.
– Pitää välttää sellaista hyvä–paha -asetelmaa, jossa kaikki poliittinen ohjaus nähdään pahana asiana. Ei kaikki poliittinen ohjaus ole paha asia. Se kuuluu demokratiaan, kunhan se noudattaa asianmukaista prosessia ja kunhan siinä kuitenkin kunnioitetaan perusoikeuksia.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][rev_slider alias=”poysti-03″][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Pöystin mielestä poliitikkojen ongelmallisimmat vaatimukset koskevat usein aikataulua. Vaalikausi on erityisesti isoissa uudistuksissa liian lyhyt aikajakso ja kireän aikataulun myötä perusoikeusvaikutusten selvittäminen voi jäädä liian vähälle.
Toinen tyyppitapaus ovat tilanteet, joissa lainsäädäntöön on vaarassa tulla ristiriitaisuuksia, kun tieto ei kulje hallituksen sisällä. Niitä on Pöystin mukaan nähty enenevässä määrin.
Osa ongelmista syntyy myös siitä, että ylätason poliittisesta keskustelusta hypätään liian nopeasti vääntämään yksittäisistä pykälistä. Pöystin mukaan poliittisessa keskustelussa olisi hyvä keskittyä yksittäisten kirjausten sijaan niin sanottuihin järjestelmäkuvauksiin.
– Eli laadittaisiin sellaisia kuvauksia, miten lain taustalla olevan järjestelmän on tarkoitus toimia. Esimerkiksi miten työttömien aktivointitoiminnan on ajateltu toimivan tai miten alkoholilain on ajateltu toimivan suhteessa uudenlaisiin kaupan muotoihin, jotka ovat EU-oikeuden sääntelemiä, eli suhteessa nettikauppaan, Pöysti sanoo.
Pöystin mielestä näiden kuvausten pohjalta voitaisiin käydä perusoikeuskeskustelua, ja sitten vasta syöksyttäisiin yksittäisiin pykäliin.
– Tavoitteiden ja järjestelmän toimintakuvausten maailma on sellainen, jossa politiikalla on luontainen sija. Jos taas suoraan hypätään yleisestä tavoitteesta yksittäisen pykälän muotoiluun, voi poliittisessa päätöksenteossa tulla punnintavirheitä.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row full_width=”stretch_row” css=”.vc_custom_1514540049103{margin-top: 20px !important;padding-top: 20px !important;background-color: #bababa !important;}”][vc_column][vc_column_text]
Lapista poissa
Pöysti on kasvanut ja opiskellut Lapissa, mutta asunut jo pitkään Espoossa.
– Henkisesti koen molemmat paikat kodiksi: sekä pääkaupunkiseudun pienen metropolin että Lapin kairan.
Lapin kairaa Pöysti taittoi nuoruudessaan keskipitkien matkojen juoksijana, mutta lempimatka on iän myötä pidentynyt puolimaratoniksi. Sen Pöysti juoksee hyvänä päivänä noin tuntiin ja 20 minuuttiin, mutta sote-ja maakuntauudistuksen projektijohtajana harjoittelu jäi vähälle.
Sivulauseessa esiin nousee myös haastattelun ainoa omakehu: junioriurheilua seuratoimijana tukeva Pöysti jätti 30 metrin juoksutestissä taakseen puolet 14-vuotiaiden jalkapallojoukkueesta.
– Kun on vanha, niin lyhyet matkat on haastavia. Pitkillä pärjää paremmin.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]