EU-komissio antoi maanantaina maakohtaiset suosituksensa jokaiselle yksittäiselle jäsenvaltiolle. Suomi on EU-komission mukaan edistynyt jonkin verran viime vuonna annettujen suositusten noudattamisessa.
Komissio arvioi, ettei Suomi saavuta ensi vuonna EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen tavoitetta velkasuhteesta. Se on komission arvion mukaan Suomessa ensi vuonna 61,2 prosenttia bruttokansantuotteesta. Komission mukaan Suomea ei kuitenkaan tarvitse laittaa asian vuoksi erityistarkkailuun. Komission mukaan Suomen velkasuhde kääntyy laskuun vuonna 2017.
Komissio pitää hallituksen viime elokuussa ja maaliskuussa päättämiä uudistuksia ja tulevien vuosien budjettiraamia kunnianhimoisina. Johtopäätöksiä uudistusten tuloksellisuudesta on komission mukaan kuitenkin vaikea tehdä, sillä niiden toimeenpano on kesken.
– Monilla osa-alueilla on ilmoitettu kunnianhimoisista aikeista, mutta konkreettisia toimia ei ole toteutettu tai suunnitelmista ei ole seurannut säädöksiä tai julkisen talouden toimenpiteitä, komissio huomauttaa.
Tämä koskee osittain myös kunta- ja sote-uudistuksia.
– Kuntarakenteen uudistus ja siihen liittyvät sosiaali- ja terveyspalvelujen tehokkuutta parantavat uudistukset ovat käynnissä, mutta uudistusten lopullinen suunta ja laajuus on vielä epäselvä, komissio katsoo.
Suomen haasteet liittyvät komission mukaan edelleen lähinnä tuottavuuden, kasvun ja kilpailukyvyn lisäämiseen.
Suomen on komission mielestä hyödynnettävä potentiaalinen työvoiman tarjonta täysimääräisesti. Työuria on komission mukaan pidennettävä. Suomea patistettiin viime vuoden suosituksissa sitomaan eläkeikä elinajanodotteen muutoksiin. Suomi on kuitenkin komission mukaan edistynyt vain vähän ikääntyneiden työntekijöiden työllisyysasteen nostamisessa.
Suomi on asettanut tavoitteekseen nostaa tosiasiallisen eläkkeellesiirtymisiän vuoteen 2025 mennessä vähintään 62,4 vuoteen Komission mukaan on kyseenalaista, voidaanko tavoite saavuttaa ilman uusia toimenpiteitä. Vuonna 2012 tosiasiallinen eläkkeellesiirtymisikä oli 60,9 vuotta, komissio huomauttaa.
Työmarkkinaosapuolet valmistelevat eläkejärjestelmän uudistamista parhaillaan. Valmista pitäisi olla syksyyn mennessä. Uudistus on määrä saada voimaan vuonna 2017.
Komissio on myös huolissaan matalimpien palkkaluokkien alhaisesta työllisyysasteesta Suomessa. Tämä tarkoittaa komission mukaan joko sitä, että tällaisia työpaikkoja ei ole tarjolla, tai sitä, että työmarkkinoilla on jäykkyyksiä, jotka rajoittavat mahdollisuuksia solmia määräaikaisia, osa-aikaisia tai suhteellisen pienipalkkaisia työsuhteita. Myös nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyydestä ollaan huolissaan.
Työmarkkinaosapuolten viime lokakuussa saavuttamaa maltillista palkkaratkaisua komissio kehuu.
Teollisuuden rakennemuutosta on komission mukaan helpotettava. Uusia yrityksiä tarvitaan sen mukaan täyttämään tyhjiö, jonka elektroniikka- ja metsäsektorin alamäki on aiheuttanut. Suomen tutkimus- ja kehityspotentiaali on saatava kaupallisesti hyödynnettyä.
Komissio on myös huolestunut päivittäistavarakaupan keskittymisestä. Kilpailua on sen mukaan lisättävä aloilla, jotka on kotimaan markkinoilla suojattu ulkoiselta kilpailulta. Käytännössä tämä tarkoittaa Alkon monopoliasemaa.
Komissio huomauttaa, että käytännössä hallituksen tekemät talouden vakauttamistoimet ovat painottuneet veronkorotuksiin, vaikka hallitusohjelman mukaan puolet niistä toteutetaan veronkorotuksina ja puolet menoleikkauksina.
Komission mukaan merkittävin Suomen talouden kasvua heikentävä riski on Venäjän kehitys, sillä se kuuluu Suomen tärkeimpiin kauppakumppaneihin.