Eduskunnan perustuslakivaliokunnan asema on kansainvälisesti ainutlaatuinen, eikä valiokunnan perinteisesti nauttimaa arvostusta tulisi rapauttaa. Näin sanoo Suomen johtaviin valtiosääntöasiantuntijoihin lukeutuva oikeustieteen emeritusprofessori Kaarlo Tuori.
Vielä 25 vuotta sitten perustusvaliokunnan jäsenet olivat usein kokeneita parlamentaarikkoja, joille valiokunnan jäsenyys saattoi merkitä eduskuntauran huipentumaa. Nyt valiokunnassa istuu lukuisia ensimmäisen kauden kansanedustajia.
Kaarlo Tuori pitää tilannetta valiokunnan asiantuntemuksen ja arvovallan kannalta ongelmallisena.
Kehityksen taustalla on Tuorin arvion mukaan ennen muuta valiokunnan työtaakan olennainen lisääntyminen: kun vielä 1990-luvulla valiokunnan käsittelyyn tuli vain kaksi-kolme asiaa vuodessa, vuotuinen määrä on vähitellen noussut jopa kuuteenkymmeneen.
Tuori muistuttaa perustuslakivaliokunnan erityisen aseman pitkistä historiallisista juurista. Venäjän vallan aikana perustuslakivaliokunnassa istuivat maan johtavat valtiosääntöoppineet, ja valiokunnalla oli Suomen autonomian puolustajana keskeinen rooli.
– Suomen malli, jossa perustuslakikysymyksiin aina liittyvä poliittis-juridinen jännite pyritään ratkaisemaan kansanedustuslaitoksen sisällä, on kansainvälisestikin ainutkertainen, hän toteaa.
Erilliselle perustuslakituomioistuinta Suomeen ei Tuorin mielestä tarvita. Korkeimman oikeuden entisen presidentin Pauliine Koskelon esittämää ajatusta lainsäädännön jälkikäteisvalvonnan keskittämisestä hän pitää kuitenkin harkitsemisen arvoisena.
Pallo korkeimmalle oikeudelle
Myös perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana pitkään toiminut Kimmo Sasi (kok.) torjuu ajatuksen erillisestä perustuslakituomioistuimesta. Suomen mallia, jossa lakivaliokunta ottaa ennalta kantaa lakien perustuslainmukaisuuteen, hän pitää lähtökohtaisesti toimivana.
– Perustuslakivaliokunnassa pitäisi istua niiden kansanedustajien, jotka perustuslain parhaiten tuntevat, hän kuitenkin huomauttaa.
Sasin mukaan ulkomaiset esimerkit osoittavat, että valtiosääntötuomioistuinten ja korkeimpien oikeuksien jäsenten nimitykset ovat taustaltaan poliittisia.
– Kansan vaaleissa valitsemat kansanedustajat sopivat minusta hyvin punnitsemaan niitä arvokysymyksiä, joita perustuslakiasioihin vääjäämättä liittyy.
Perustuslakivaliokunnan nykyisin toteuttamaa etukäteiskontrollia Sasi olisi valmis keventämään.
– Valiokunta voisi puuttua vain tilanteisiin, joissa lakiesitystä on pidettävä todennäköisesti perustuslain vastaisena. Muilta osin perustuslainmukaisuuden valvonta jäisi korkeimman oikeuden jälkikäteen suoritettavaksi, hän esittää.
Kaarlo Tuori ja Kimmo Sasi esittivät näkemyksiään Suomen Lakimiesliiton tänään järjestämässä keskustelussa SuomiAreenalla Porissa.
HEIKKI HAKALA