Sadat venäläiset oppositioaktivistit ovat viime vuosina paenneet maasta ja etsineet turvaa entisistä neuvostomaista, kertoo uutissivusto Radio Free Europe.
Venäjän hallinto on ajanut kriitikot ahtaalle. Vaino ja sortotoimet muuttuivat entistä aggressiivisemmiksi Aleksei Navalnyin tammikuisen vangitsemisen jälkeen. Hallinto turvautui ronskeihin otteisiin myös syyskuussa duuman vaalien alla.
Noin 300 venäläistä aktivistia on epävirallisten arvioiden mukaan matkustanut Georgiaan. Heidän joukossaan on muun muassa poliittisia aktivisteja, lakimiehiä ja journalisteja, joita uhkasi vankeus.
Nyt monet maanpaossa olevat venäläiset ovat alkaneet kehittää solidaarisuutta ja yhteistyöhenkeä Georgian pääkaupungissa Tbilisissä. Tämä ei heidän mukaansa ole mahdollista Moskovassa, jossa oppositio on pitkään yrittänyt yhdistää voimansa presidentti Vladimir Putin autoritaarista hallintoa vastaan.
– Meillä on tunne, että Venäjällä saattaa tapahtua suuri poliittinen tapahtuma lähivuosina, ja meidän on oltava valmiina sitä varten, sanoo Venäjältä paennut 23-vuotias Venäjän libertaaripuolueen johtaja Jaroslav Konvei.
– Maasta lähteneiden journalistien, aktivistien ja lakimiesten tavoitteena on valmistella kansalaisyhteiskunnan rakenteita, joiden avulla tällainen hetki voidaan hyödyntää.
Toisinajattelijoiden mukaan Vladimir Putinin hallinto ei yleensä pakota vastustajiaan ulos maasta. Sen sijaan se sallii heidän lähteä omasta halustaan valitsemalla siirtolaisuuden kotietsintöjen tai vankilatuomioiden sijaan.
Aktivistien mukaan he voivat saada enemmän aikaan maanpaossa kuin lukkojen takana.
Venäjältä syyskuussa paennut lakimies Ivan Pavlov kertoo, kuinka viranomaiset tutkivat hänen asuntonsa viime keväänä ja takavarikoivat useita tavaroita. Hänen passinsa kuitenkin jätettiin toimiston kirjoituspöydälle. Häntä vastaan nostetuissa syytteissä ei myöskään ollut mainintaa liikkumisrajoituksista. Pavlovin mukaan viesti oli selvä: Tässä on mahdollisuutesi lähteä.
– Liian suuri poliittisten vankien määrä ei ole valtion kannalta hyvä asia. Kansainvälinen painostus heidän vapauttamisekseen kasvaisi liian voimakkaaksi, Pavlov toteaa.
– Tämä tapa (vapaaehtoinen pakeneminen) on heille taloudellisesti ja poliittisesti edullisempi.
Georgian ulkoministeriö ei vastannut Radio Free Europen kommenttipyyntöön.
Entisen opetusministerin Ghia Nodian mukaan Georgian viranomaiset eivät halua kommentoida asiaa ja jättävät venäläisten toisinajattelijoiden läsnäolon huomiotta, koska heidän julkinen tuomitseminen tai tukeminen on poliittisesti riskialtista.
– He eivät halua ärsyttää Venäjän hallintoa millään tavalla. Mutta he eivät myöskään halua tulla nähdyksi vihamielisinä demokraattisen vakaumuksen omaavia ihmisiä kohtaan, nykyisin poliittisena analyytikkona työskentelevä Nodia sanoo.
