Norjalaislehti Aftenpostenissa ihmetellään, miksi Suomen ja Norjan maanpuolustus eroavat niin radikaalisti toisistaan.
Norja on sotilasliitto Naton jäsen, ja maan puolustusbudjetti on kaksinkertainen Suomen maanpuolustusbudjettiin nähden. Kuitenkin Norjan sotilasvoimat ovat henkilömäärältään huomattavasti Suomen vastaavia pienemmät.
Norjassa asevelvollisuuden suorittaa vuosittain vain 7 000‒8 000 henkilöä. Suomessa vastaava luku on yli 20 000.
Norjassa pohditaan, voisiko maa tulla toimeen Suomen tavoin kevyemmillä maanpuolustusresursseilla. Aftenpostenin mukaan Norja on täysin riippuvainen Natosta, mutta on käynyt ilmeiseksi, että kynnys Naton jäsenvaltioiden välillä tukea toisia on noussut korkeammalle. Norjan on näin ollen pärjättävä entistä enemmän omillaan.
Norjalaisen maanpuolustustutkimuslaitoksen tutkijan Gullow Gjesethin mukaan Suomen ja Norjan maanpuolustuksen erot johtuvat historiallisista ja maantieteellisistä syistä. Norjalla on Venäjän kanssa 200 kilometriä yhteistä rajaa, Suomella huomattavasti enemmän. Suomen on historian aikana pitänyt pärjätä Norjaa enemmän omillaan.
Aftenpostenin mukaan nyt kuitenkin näyttää siltä, että Norja on valmistautunut Venäjältä mahdollisesti tulevaan uhkaan Suomea paremmin. Norja muun muassa panostaa nykyisin huomattavasti Suomea enemmän tiedusteluun. Norjassa tiedustelu nähdään tärkeämpänä kuin koskaan, koska Ukrainan kaltaiset kriisit voivat syntyä päivässä, jopa tunneissa.
Norja, Suomi, Ruotsi ja Islanti ovat allekirjoittaneet sopimuksen lisätä sotilaallista yhteistyötään. Pohjoismaiden välillä on halua yhteiseen puolustukseen mahdollista Venäjän uhkaa vastaan.
