“Genevessä torstaina saavutettu sovinto Ukrainan kriisin liennytyksestä on askel oikeaan suuntaan, muttei vielä takaa mitään”, Graham Allison kirjoittaa mielipidekirjoituksessaan CNN:llä.
Torstain neuvotteluissa sovittiin väkivaltaisuuksien lopettamisesta, vallattujen hallintorakennusten palauttamisesta Itä-Ukrainassa sekä kaikkien militanttiryhmien aseistariisunnasta. Tähän mennessä Itä-Ukrainan aseistetut ryhmät ovat kuitenkin kieltäytyneet luopumasta aseistaan tai asemistaan ja monien asiantuntijoiden mukaan tilanne voi pahimmillaan johtaa jopa sisällissotaan, jos sitä ei saada purettua ajoissa.
Allison pitää Ukrainan liukumista sisällissotaan epätodennäköisenä, mutta mahdollisena.
“Täysimittainen sisällissota Ukrainassa vaikuttaa epätodennäköiseltä. Pääasiassa siksi, koska Ukrainan hallinto vaikuttaa olevan sekä kyvytön että haluton taistelemaan”, Allison kirjoittaa.
Mikäli Ukrainan tilanne kuitenkin äityy sisällissodaksi, ei tästä ole Allisonin mukaan vaikeaa päästä tilanteeseen, jossa Yhdysvallat vedetään mukaan konfliktiin Venäjän kanssa.
“Jos Geneven sopu alkaa purkautua ja viranomaiset eivät onnistu palauttamaan normaalia järjestystä, venäläismieliset ryhmittymät rohkaistuvat laajentamaan valtaansa. Tämä voi johtaa esimerkiksi itäisten alueiden eroamiseen Ukrainasta ja pyrkimyksiin ajaa hallinnon joukot ja edustajat ulos sieltä”, Allison kirjoittaa.
Professorin mukaan Ukrainan hallinto todennäköisesti vastaisi tilanteeseen voimakeinoin, mikä taas johtaisi siihen, että Itä-Ukrainan ryhmät kutsuisivat Venäjää apuun. Venäjän entistä aggressiivisempi osallistuminen laajentaisi konfliktia ja voisi puolestaan vetää lähialueen maita mukaan ja tilanne eskaloituisi.
Allison ei usko, että pelkkä sisällissota Ukrainassa vetäisi Yhdysvaltoja sotaan Venäjän kanssa. Hän vertaa tilannetta Syyriaan. Hänen mukaansa Yhdysvallat tuskin osallistuu sisällissotaan, joka ei kosketa sen kansallisia intressejä, vaikka se olisikin verinen.
Konfliktin laajeneminen voi kuitenkin ajaa Yhdysvallat ja Venäjän törmäyskurssille. Krimin tapahtumat ja venäläisen vaikutusvallan hiipiminen Itä-Ukrainaan koettelevat amerikkalaisia arvoja ja sama kehitys muissa suuren venäläisvähemmistön maissa Itä-Euroopassa kasvattaisi sodan riskiä.
“Mihin tämä päättyy? Voitaisiinko Latvian venäjänkieliset joko houkutella tai pelotella seuraamaan Ukrainan esimerkkiä”, Allison kysyy.
“Jos Venäjän turvallisuusjoukot tulisivat veljiensä apuun Latviassa, vastaisi Latvia sotilaallisesti ja se tarkoittaisi suoraa konfliktia Naton ja Venäjän välillä”, Allison kirjoittaa.
Allison muistuttaa, että Naton perustamissopimuksen 5 artikla vaatii jäsenvaltioita kohtelemaan hyökkäystä yhteen Nato-maahan hyökkäyksenä niitä kaikkia vastaan. Useimmat amerikkalaiset eivät hänen mukaansa edes tiedä Baltian maiden Nato-jäsenyydestä.
“Monet Yhdysvaltojen presidentit ovat hyväksyneet tämän sitoumuksen pohjalta sotasuunnitelmia, joissa amerikkalaiset joukot ovat taistelleet puolustaakseen Nato-jäsentä”, Allison kirjoittaa.
Professorin mielestä kriisin eskaloitumisen ja laajenemisen estäminen – ja Genevessä sovitun toteutuminen – on tämän vuoksi elintärkeää sekä Moskovalle että Washingtonille.