Suomen Moskovan-suurlähetystö pelkäsi ydinsotaa syksyllä 1991

Ydinaseiden koodien murtaminen ei vie pitkääkään aikaa, raportoi Neuvostoliiton-suurlähetystö. Se valmistautui sisällissotaan, sotilasvallankaappaukseen ja Jeltsinin murhaan, kertovat ulkoministeriön arkistodokumentit.

  • Moskova 1991

    Moskovassa kaapattiin valta elokuussa 1991.

    ()
  • Moskova 1991

    ()

  • Moskova 1991

    ()

  • Moskova 1991

    ()

Suomen suurlähetystö varautui vuonna 1991 sisällissodan syttymiseen Neuvostoliitossa. Se jopa pelkäsi, että ydinaseet joutuvat vääriin käsiin.

"Sotilaskaappauksen uhka, mikäli huoltotilanne johtaa mellakoihin. -- Ydinaseiden kontrolli on peräti löysissä käsissä taktisten ydinaseiden osalta. Niiden käyttökoodien murtaminen ei vie pitkääkään aikaa", lähetystö kirjoitti raportissaan marraskuussa 1991.

Tuolloin lähetystöraportin saivat lukea vain maan hallitus ja tasavallan presidentti. Dokumentit pidetään salaisina 25 vuotta, joka on nyt kulunut. Nykypäivä-lehti tutustui dokumentteihin ulkoministeriössä.

Neuvostoliitossa vallasta taistelivat kommunistisen puolueen pääsihteeri Mihail Gorbatshov, Venäjän neuvostotasavallan presidentti Boris Jeltsin ja Neuvostoliiton vanhoilliskommunistinen varapresidentti Gennadi Janajev, joka kaappasi vallan kolmeksi päiväksi elokuussa 1991.

Vallankaappaus yllätti lähetystön.

"Vaikka tämä tilanne on ollut yksi monista skenaarioista, niin se tuli kuitenkin täydellisenä yllätyksenä."

Siltä varalta, että maassa syttyisi sisällissota, lähetystö valmistautui elokuussa 1991 evakuoimaan 530 suomalaista. Ensimmäisessä vaiheessa kaikkia kehotetaan pysymään kotonaan. Toisessa, niin sanotussa import-vaiheessa, kaikki siirretään lähetystön alueelle. Kolmanneksi seuraa export-vaihe: "Siirtokunnan evakuointi lentoteitse."

Jeltsin asettui vastustamaan vallan kaapanneita vanhoillisia kommunisteja. Kaappauksen toisena päivänä lähetystö piti mahdollisena, että hänet murhataan.

"Mikäli Jeltsiniä ei eliminoida väkivaltaisesti lähipäivinä, toiminnan keskus näyttäisi liikkuvan kohti parlamenttien kokoontumista."

Lähetystö yritti hoitaa suhteita samaan aikaan vanhoihin ja mahdollisiin uusiin vallanpitäjiin. Se otti yhteyttä sekä Venäjän että Neuvostoliiton uuteen johtoon, jota edusti poikkeustilakomitea. Lopulta Gorbatshov palasi Neuvostoliiton johtajaksi, mutta ratkaisevasti heikentyneenä.

"Koska meidän täytyi ottaa huomioon totalitäärisen vallan mahdollinen paluu Neuvostoliittoon aivan eri määrässä kuin muiden läntisten demokratioiden, emme voineet symbolitasolla viestittää samalla tavalla tukeamme Jeltsinille, Gorbatshoville ja demokratialle kuin muut länsimaat tekivät", lähetystö kirjoitti syyskuussa.

Syksyn mittaan Suomi ja Neuvostoliitto valmistelivat jatkoa yya-sopimukselle. Uuden sopimuksen nimeksi tulisi Hyvän naapuruuden ja yhteistyön sopimus.

Venäjä ihmetteli Suomen halua sopimuksen solmimiseen, koska Neuvostoliitto oli hajoamaisillaan. Ulkoministeri Paavo Väyrysen (kesk.) oli määrä allekirjoittaa sopimus Moskovassa 18.12.1991, mutta hän perui matkansa viime hetkellä. Päivää myöhemmin toinen allekirjoittaja, Neuvostoliiton ulkoministeri Eduard Shevardnadze erosi. Neuvostoliitto hajosi viikon kuluttua.

Arvoisa kommentoija, kunnioitathan hyviä tapoja. Terävä kritiikki on sallittua. Henkilökohtaiset tai kansanryhmien solvaukset ja ihmisarvon loukkaukset poistamme. Voimasanojen käyttöä tai alatyyliä kohtaan meillä on nollatoleranssi. Emme voi myöskään julkaista ulkopuolisia linkkejä. Pysy asiassa.