– Mahdollisuudet jatkaa ydinaseiden vähentämiseen tähtääviä neuvotteluita ovat jäissä, koska Venäjän ja lännen suhteet ovat kiristyneet Ukrainan kriisin vuoksi, sanoi Maanpuolustuskorkeakoulun strategian professori Pekka Sivonen Ylen Ykkösaamussa.
Ranskan presidentti François Hollande totesi viikonloppuna, että ydinasepelotteen aika ei ole ohi viitaten Ukrainan tilanteeseen.
Viime aikoina on arvioitu, että Venäjän kynnys käyttää ydinaseita olisi laskenut.
– On vaikea sanoa, onko kynnys laskenut. Kyse on spekulaatioista ja teorioinneista. Sen sijaan se kynnys on laskenut, että Venäjä puhuu mahdollisuudesta käyttää ydinaseita ensimmäisenä. Venäjä puhuu siitä enemmän kuin aikaisemmin. Tämä on aiempaa selvemmin kirjoitettu doktriineihin, Sivonen kertoi.
Sivosen mukaan ainoa olemassa oleva sopimusprosessi on Yhdysvaltojen ja Venäjän välinen vuonna 2011 voimaan tullut New START -sopimus, jossa molemmat ovat sitoutuneet supistamaan operatiivisten strategisten ydinkärkien lukumäärän 1550:een helmikuuhun 2018 mennessä.
Sivonen katsoo, että Venäjä pitää esillä aiempaa enemmän ydinaseisiin turvautumisen mahdollisuutta poliittisista syistä.
– Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen Venäjä on pyrkinyt paikkaamaan ydinaseilla tavanomaisen sotilaallisen voimansa suhteellisen vähentymisen aikaansaamaa aukkoa.
Sivosen mukaan Yhdysvaltain kyky tavanomaisen sotilaallisen voiman käyttöön on puolestaan täysin ylivoimainen maailmassa. Siten Yhdysvallat pystyy käyttämään ja on käyttänyt sotilaallista voimaansa erilaisissa kriiseissä ympäri maailmaa kylmän sodan jälkeen.
– Yhdysvalloilla ei ole vastaavaa tarvetta painottaa ydinaseita kompensoidakseen tavanomaisen sotilaallisen voiman suhteellista vähentymistä.
Sivonen korostaa, että Venäjällä on tällä hetkellä käynnissä voimakas tavanomaisen sotilaallisen voiman lisäämisohjelma.
– Venäjä varustautuu kaikilla alueilla.
