SDP:n kansanedustajan ja terveystieteiden tohtori Merja Mäkisalo-Ropposen mukaan keskustelussa kaltoinkohtelun syyt jäivät vähäiselle käsittelylle.
– Hallituksen vastaukset eivät paljon vakuuttaneet. Eikä hallitus kyennyt myöntämään, että se omilla päätöksillään on vaikeuttanut vanhustenhoidon tilannetta. Ministerit pikemminkin halusivat vierittää syyn hoitajien niskaan.
Mäkisalo-Ropponen muistuttaa, että vanhusten hoidon heikko taso johtuu monista tekijöistä eikä hallitus ei voi paeta vastuuta tässä asiassa. Kaltoinkohtelun syitä on monia ja jos ilmiö halutaan poistaa, on mentävä juurisyihin. Mäsisalo-Ropponen huomauttaa, että suurin osa hoitotyöntekijöistä haluaisi tehdä työn hyvin, mutta olemassa olevilla resursseilla se ei ole mahdollista.
– Hallituksen päätös pienentää vanhustenhoidon henkilöstömitoitusta 0,5:stä 0,4:ään on huono päätös. Tämä 0,4 mitoitus tarkoittaa, että esimerkiksi 15 asukkaan hoitoyhteisössä aamu- tai iltavuorossa on väkisinkin vain yksi hoitaja. Jokainen voi ymmärtää, ettei tämä täytä laadukkaan hoidon kriteereitä ja jatkuva työskentely tällaisissa olosuhteissa altistaa hoitajat uupumiselle ja jopa kaltoinkohtelulle.
Kaiken huippu Mäkisalo-Ropposen mielestä, on, että nykyisin ammattikorkeakoulujen sosiaali- ja terveysalalla saattaa ammattiaineiden opettajina toimia kemistejä, kielitieteilijöitä, matemaatikkoja eli ihmisiä, joilla ei ole minkäänlaista sosiaali- ja terveydenhuollon koulutusta.
– Opetusministeri Grahn-Laasonen ei aio tähän ongelmaan puuttua millään tavalla, vaan hän vetoaa ammattikorkeakoulujen autonomiaan opetuksen järjestämisessä, ihmettelee Mäkisalo-Ropponen.
