Suuret kaupungit näkevät valtauhan – selvitysmies: "en ymmärrä"

Iso osa väestöstä ja rahasta tulee kaupunkiseuduilta.

  • LKS 20150205 - Mäntymäen kenttä  5. helmikuuta 2015.  HIFK ehdottama  Garden Helsinki -niminen  monitoimiareena rakennettaisiin kaupungin omistamalle Mäntymäen kentälle. LEHTIKUVA Markku Ulander

    Talvinen Helsinki.

    ()

Suuret kaupungit ovat lähteneet taistelemaan oikeuksiensa ja valtansa puolesta. Kysymys on sotesta, jonka osana Suomi on saamassa 15 itsehallintoaluetta ja 18 maakuntaa.

Suuret kaupungit pelkäävät, että niiden vaikutusvalta kapenee itsehallintoalueilla ja maakunnissa, vaikka kaupungit ovat alueidensa kasvukeskuksia.

– Vähän kuin miesporukka lähtee yhteistä viikonloppua viettämään, että pitäisi välttää vahinkojen syntyminen, Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell summasi tunnetilaa Turun Tampereen järjestämässä seminaarissa Finlandia-talolla.

Seminaarissa julkistettiin valtiotieteen tohtori Timo Aron selvitys suurten kaupunkien merkityksestä. Selvityksen yksi lopputulemista on, että koska väestö ja työpaikat keskittyvät kaupunkeihin ja kaupunkiseuduille, niille pitäisi varata erityisiä oikeuksia lainsäädännössä ja alueiden erilaisuus pitäisi huomioida.

Aro, samoin kuin Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun tutkija Jenni Airaksinen, olivat yhtä mieltä siitä, että tarvitaan alueittain eriytetty lainsäädäntö. Jossain päin Suomea maakunta voi olla merkittävä tekijä, mutta toisaalla suurille kaupungeille pitäisi varata suurempi rooli. Esimerkiksi 90 minuutin ajomatkan päästä Turusta, Tampereesta ja Helsingistä asuu jopa kaksi kolmasosaa suomalaisista ja bkt:stä näiden kaupunkiseutujen alue tuottaa yli puolet.

"Itsehallintoalueen valmistelun yhteydessä on selvitettävä tarve alueellisesti eriytetylle lainsäädännölle", Timo Aro kirjoittaa raportissaan.

Aihe on mitä ajankohtaisin: selvitysmies Lauri Tarasti on saamassa valmiiksi raporttinsa itsehallintoalueista parin viikon sisään ja hallituksen pitäisi jo helmikuussa päättää hallintomallista. Tarasti kertoi seminaarissa periaatteita, joiden pohjalle hänen esityksensä nojautuu. Hän tyrmäsi toiveet siitä, että alueiden erityispiirteet voitaisiin huomioida hallinnon peruslinjauksissa.

– Ei voi olla 18 eri maakuntahallintoa. Jos järjestetään vaalit, niin pitää tietää, mistä äänestetään. Esitykseni periaatteet ovat hallinnon ymmärrettävyys, yksinkertaisuus ja yhdenmukaisuus, Tarasti sanoi.

Hän ei ymmärrä huolta, joka suuremmilla kaupungeilla on liittyen valtaoikeuksiin.

– En ymmärrä huolta. Kyllä suurten kaupunkien rooli säilyy merkittävänä kuten nytkin, Tarasti sanoi ja huomautti, että niillä on vahva edustus tulevassa maakuntahallinnossakin.

Tarasti aikoo esittää, että yleinen toimivalta säilyisi kaupungeilla, sitä ei siirrettäisi maakunnille. Maakunnat/itsehallintoalueet saisivat siis erikseen nimettävät tehtävät. Tarasti kertoi myös esittävänsä, että tiettyä väljyyttä jätettäisiin alueille: maakunnat, keskuskaupungit ja valtio voisivat sopia keskenään vaikkapa siitä, että elinkeinopolitiikka jäisi suurempien kaupunkien vastuulle. Mistä kaikista asioista voitaisiin näin sopia ja ketkä kaikki täsmällisesti katsottuna olisivat siihen oikeutettuja, on vielä auki.

Tarasti esittää, että maakunnissa olisi jatkossakin valtuusto, hallitus ja virasto. Alueilla toimisi kuitenkin edelleen myös valtionhallinto. Nämä palaset muototuvat vielä valmistelussa. Tarastin selvitykseen eivät kuuluneet itse soten substanssi tai rahoituksen järjestäminen, jotka väkisin ohjaavat myös sitä, millaiseksi hallintorakenne muotoutuu ja mitkä ovat alueiden, valtion ja kuntien vastuut jatkossa.

Kokoomuksessa suurehkojen kaupunkien huoli saa ymmärrystä.

–Jos tavoitteena itsehallintouudistuksessa on luoda maakunnille yhteinen rakenne, samalla kaupunkiseudut ja alueet tarvitsevat vapautta ja vastuuta tehdä niiden erityispiirteitä tukevia ratkaisuja. Keskeistä on se, miten tämä tullaan huomioimaan uudistuksien lainvalmistelussa, pohtii kokoomuksen oululainen puoluevaltuuston puheenjohtaja ja kansanedustaja Mari-Leena Talvitie.

¨

Arvoisa kommentoija, kunnioitathan hyviä tapoja. Terävä kritiikki on sallittua. Henkilökohtaiset tai kansanryhmien solvaukset ja ihmisarvon loukkaukset poistamme. Voimasanojen käyttöä tai alatyyliä kohtaan meillä on nollatoleranssi. Emme voi myöskään julkaista ulkopuolisia linkkejä. Pysy asiassa.