Kansanedustaja Timo Heinonen (kok.) kirjoittaa blogissaan pikkupojan karkkilakosta, joka venyi elämäntavaksi. Hän tarkoittaa itseään.
– Monelle teistä olen tullut tutuksi aika vaikeana kaverina ainakin jälkiruokien ja herkkujen suhteen. Kakut on jäänyt syömättä myös omissa rippijuhlissa, ylioppilasjuhlissa ja syntymäpäivilläkin 11-vuotiaasta eteenpäin, Timo Heinonen toteaa.
Hän kertoo aloittaneensa karkkilakon 1986 ja sen jatkuvan tänäänkin.
– Nyt siis 30 vuotta täynnä ilman lisättyä sokeria eli hyllyyn ja pöytiin ovat jääneet karkkien lisäksi myös limsat, kakut, pullat, jäätelöt ja kaikki missä on lisättyä sokeria. 30 vuodessa on muuten makuaisti muuttunut ja myös mielihalut – enää ei tee jätskiä näin hellepäivinäkään mieli ja kahvi maidolla maistuu juuri sopivan jälkiruualta, Heinonen toteaa.
Karkkilakon aloittamisen syyksi hän muistelee myös sitä, että lomamatkalla ei saanut hyvää suomalaista Valio-maitoa vaan ”vain Coca-Colaa ja ranskanperunoita ja herkkuja tuli korvistakin ulos. Sen jälkeen ei ole tullut”.
– Sokerittomaan sopeutuu muuten yllättävän hyvin ja eikä herkkuja tee edes mieli. Minulle tänä päivänä välipalaksi käy maustamaton jugurtti tai sokeroimattomat marjat tai omenan puolikas. Muuttuneen makuaistini takia Pekkalan mökilläkin kasvaa paljon viinimarjoja ja meillä niitä syö niin aikuiset kuin lapsetkin suoraan pensaista. Eikä ollenkaan kirpeitä.
