Suomessa toimii noin parikymmentä Venäjän asiaa ajavaa ”informaatiosodan vaikuttajaa”, selviää Lännen Median artikkelista.
Tieto perustuu viranomaisarvioon. Informaatiosodan toimijoista ei ole pystytty tuottamaan järjestelmällisiä tietoja, kuten tarkkaa lukumäärää.
Selkeästi Venäjä-mielisiä kirjoituksia ilmestyy niin systemaattisesti sanomalehtiin ja verkkopalstoille, että Aleksanteri-instituutin tutkija Hanna Smithin mukaan kyseessä on selvästi järjestelmällinen toiminta. Mukana on myös viestejä ihmisiltä, joihin mielipidevaikuttaminen on tehonnut.
Näiden niin sanottujen nettitrollien tavoitteena on hämärtää toden ja valheellisuuden rajaa julkisessa keskustelussa käyttämällä hyväksi vapaata tiedonvälitystä. Vaikuttamista tapahtuu esimerkiksi ”vaihtoehdoksi” itsensä nimittäneissä blogeissa ja uutissivustoilla sekä sosiaalisessa mediassa. Kannanottoja tehdään usein keksittyjen identiteettien takaa.
Viranomaiset suhtautuvat informaatiosodankäyntiin vakavuudella. Myös puolustusministeri Carl Haglund (r.) on todennut, että Venäjä ”käy Ukrainan kriisissä aktiivista hybridisodankäyntiä, ja siihen kuuluu myös informaatiovaikuttaminen.” Puolustusministerin mukaan Suomi ei ole aktiivisen vaikuttamisen kohde, vaan propagandaa esiintyy ”varmasti koko Euroopassa ja maailmassa”.
Lännen Media kertoo sotilasliitto Naton analysoineen Krimin miehityksen yhteydessä käytettyä retoriikkaa ja löytäneen muutamia toistuvia teemoja. Niiden mukaan esimerkiksi ”vanhat ongelmat ovat yhä ratkaisematta”, ”länsi on jakautunut uuteen ja vanhaan”, ”Venäjän toiminta Krimillä on laillista” ja ”Euromaidan-liike on USA:n ja EU:n sätkynukke.”
Keinoja välttää nettipropaganda on käytännössä vaikea antaa. Puolustusministeri Haglund peräänkuuluttaa avointa keskustelua ja mediakriittisyyttä.
