Työministeri Lindström väläyttää ammattisuojan purkamista – "työelämä on muuttunut"

Työministeri pohtii Ylen Ykkösaamussa toimenpiteitä, joilla työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmiin voitaisiin puuttua. Velvoitteita ottaa tarjottu työpaikka vastaan on tulossa väistämättä lisää.

  • LKS 20160218  Oikeus- ja työministeri Jari Lindström eduskunnan suullisella kyselytunnilla 18. helmikuuta 2016. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

    Työ- ja oikeusministeri Jari Lidström.

    ()

Työ- ja oikeusministeri Jari Lindström (ps.) kertoo Ykkösaamussa, että hallituksen tavoite työllisyyden kasvattamisesta on edelleen "kivikova", vaikka se karkaa kauemmas. Hänen mukaansa iso osa vaadittavista lainsäädäntöhankkeista on jo valmisteilla.

Hallituksen tavoitteita ministeri pitää edelleen realistisina, mikäli vain kaikki hallitusohjelman palaset loksahtavat paikoilleen. Suurin kokonaisuus on työmarkkinasopimus, jonka myötä kilpailukyvyn odotetaan kasvavan.

Lindström sanoo kuitenkin suhtautuvansa vakavuudella pitkäaikaistyöttömien määrän kasvuun sekä tammikuun työttömyyslukuihin, jotka olivat kasvussa.

– Suhtaudun asiaan todella vakavasti enkä halua mennä piiloon tekosyiden taakse. Keinot puuttua tähän ovat vähissä. Tarvitaan investointeja. Jos niitä ei saada, tavoite pakenee aina vain kauemmas, hän sanoo.

Hallitusohjelman mukaan työllisten määrää vahvistettaisiin 110 000 henkilöllä. Matkaa työllisyystavoitteisiin on tällä hetkellä kurottavana 5,2 prosenttia. Tämä on Lindströmin mielestä isoin ja painavin syy sille, miksi paikallista sopimista yrityksissä tarvitaan kipeästi.

Luvassa keppiä ja kannustavuutta

Lindström kommentoi myös julkisuudessa olleita esityksiä siitä, että työn vastaanottovelvoite tiukentuu ja ammattitaitosuojan murtamista selvitetään. Hän haluaa korostaa, että perimmäisenä tavoitteena on saada aikaan tilanne, jossa aina kannattaa tarjota ja aina kannattaa ottaa vastaan töitä. Tukityöllistämistoimia ei hänen mukaansa ajeta kokonaan alas, mutta työllisyysmäärärahojen vähetessä pakkiin tarvitaan uusia työkaluja.

– Budjettiriiheen olemme tuomassa sitä, että passiivista rahaa voitaisiin käyttää uudella tavalla esimerkiksi palkkatukeen ja starttirahaan. Toiveeni on, että saamme tuotua hallituksen esitykset syksyllä eduskuntaan, jotta tästä saadaan toimiva työkalu ensi vuoden alkuun. Vähenevät työllisyysmäärärahat kohdennetaan silloin vaikuttaviin keinoihin. Tämä ei toki ole ongelmatonta, koska EU:sta tulee reunaehtoja, hän toteaa.

Velvoitteita työn vastaanottamiseksi on Lindströmin mukaan tulossa väistämättä lisää. Hänen mukaansa esimerkiksi Tanskan soveltama työttömyysturvamalli on hyvä. Tanskassa työttömyysturvan saamiseksi on haettava oman alan ulkopuolelta töitä.

Ministeri arvuuttelee, että ammattisuojan murtamisen raja saattaisi asettua tulevaisuudessa esimerkiksi puoleentoista kuukauteen nykyisen 3 kuukauden sijaan. Tätä kuitenkin vasta selvitetään.

– Periaatteellisesti ammattitaitosuojan murtaminen on iso asia, mutta samalla tulee muistaa, että työelämä on muuttunut. Ihmisillä on useita ammatteja työuransa aikana. Siksi hallituksen on käytävä asia huolellisesti läpi, hän sanoo.

Ministeriössä selvitetään niin ikään sitä, voisiko kokoaikatyöstä kieltäytyä, mikäli työttömyystuet ovat suurempia kuin työstä saatava palkka.

– Tämä liittyy keskusteluun perustuloista ja muista. Työstä on kuitenkin aina enemmän hyötyä, koska se näyttää ansioluettelossa paremmalta. En halua kuitenkaan syyllistää ihmisiä. Siksi tiedossa on kannustavia efektejä, mutta myös keppiä, Lindström toteaa.

Lindström kertoo pyytäneensä ministeriöstään laskelmia siitä, millaista hyötyä valtiontalouteen syntyisi, jos työssäkäyntialuetta laajennettaisiin. Tähän mennessä suomalaiset eivät näytä haluavan muuttaa työn perässä kovinkaan aktiivisesti.

– Olen pyytänyt laskelmia pendelöinnistä ja sen tukemisesta, eli olisiko se valtiolle hyödyllistä verrattuna nykyiseen tilanteeseen. Voisi olla fiksu suunta laajentaa työssäkäyntialuetta, jos se on valtiontaloudelle parempi ratkaisu kuin nykyinen. Tällöin on toki mietittävä myös velvoitettavuutta. Päätöksiä ei ole tehty, hän toteaa.

Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma

Ministeri korostaa, että avoimien työpaikkojen määrä on kaikesta huolimatta positiivinen. Ongelmat löytyvät muualta.

– Ongelma on siinä, että avoimet työpaikat ja työttömät eivät kohtaa. Ministeriössä mietitään, mitä asialle voidaan tehdä. Siihen liittyy kaksi seikkaa: asuminen ja liikkuminen. Mitä niille pitäisi tehdä, että työpaikat ja työttömät kohtaisivat?

Asuminen ei kuulu työministerille, mutta hänen mukaansa työministeriö tekee yhteistyötä ympäristöministeriön kanssa erilaisten konkreettisten toimenpiteiden löytämiseksi. Vaihtoehtona hän pitää esimerkiksi välivuokrausmallia, jossa esimerkiksi jokin järjestö ottaa vastuun vuokraamisesta.

Arvoisa kommentoija, kunnioitathan hyviä tapoja. Terävä kritiikki on sallittua. Henkilökohtaiset tai kansanryhmien solvaukset ja ihmisarvon loukkaukset poistamme. Voimasanojen käyttöä tai alatyyliä kohtaan meillä on nollatoleranssi. Emme voi myöskään julkaista ulkopuolisia linkkejä. Pysy asiassa.