Proviisori Heikki Käsnänen tarkasteli väitöstutkimuksessaan järjestelmän mahdollisia vaikutuskohteita sekä niihin vaikuttavia lääkemolekyylejä laskennallisin menetelmin ja tietokonemallinnuksen avulla.
Kannabiskasvia on hyödynnetty lääkinnällisesti jo vuosituhansien ajan ja Suomessakin lääkekannabis on saanut äskettäin myyntiluvan MS-taudin hoitoon. Haittavaikutukset, yhteiskunnalliset asenteet ja väärinkäyttöriski kuitenkin asettavat hoitomuodon ristiriitaiseen valoon.
– Sen sijaan elimistön omien, kannabiksen kaltaisesti vaikuttavien endokannabinoidien säätelystä odotetaan lupaavaa keinoa esimerkiksi kivun ja hermostorappeumasairauksien hoitoon. Lääkeaineilla, jotka estävät aivojen endokannabinoidien hajoamista, uskotaan saavutettavan hyödyllisiä vaikutuksia vähäisin haitta- ja sivuvaikutuksin, toisin kuin kannabiksen kaltaisesti vaikuttavilla valmisteilla, Käsnänen toteaa väitöstiedotteessaan.
Käsnäsen väitöstutkimuksessa hyödynnettiin saatavilla olevaa proteiinirakennetietoa sekä laskennallisen kemian ja molekyylimallinnuksen menetelmiä endokannabinoideja pilkkovien entsyymien eli rasvahappoamidihydrolaasin (FAAH) ja monoglyseridilipaasiin (MGL) estäjien toimintamekanismien ymmärtämiseksi. Lisäksi Käsnänen kehitti tilastollisia menetelmiä uusien molekyylirakenteiden biologisen aktiivisuuden ennustamiseksi.
Tutkimuksen tulokset voivat vähentää tarvittavien laboratoriokokeiden määriä ja nopeuttaa uusien endokannabinoidipitoisuuksia nostavien lääkeaineiden etenemistä tutkimus- ja tuotekehitysprojekteissa.
Väittelijän mukaan endokannabinoideilla odotetaan olevan hoidollisia vaikutuksia kivun ja hermostorappeumatilojen lisäksi myös muun muassa syövän ja ruokahaluhäiriöiden hoidossa.
Proviisori Heikki Käsnäsen väitöskirja Endocannabinoid hydrolysing enzymes: Molecular modelling and computer-aided inhibitor discovery tarkastetaan 7. kesäkuuta Itä-Suomen yliopistossa.
