– Obama on taitava puhuja, vaikka fraasit ”let me be clear on this” ja ”they are on the wrong side of history” alkoivat loppuvaiheissa tuntua jo kovin monesti kuullulta. Muissa suhteissa Obama oli järkyttävän huono presidentti, Matti Apunen kirjoittaa EVAn blogissaan.
Apusen mukaan demokraatit uskoivat, että Barack Obamasta tulisi heidän Ronald Reaganinsa: ”ideologisesti vahva, suosittu ja päättäväinen presidentti, joka luo uuden maailmanjärjestyksen”.
– Tilanne nyt: Demokraattien valta kongressissa ja paikallistasolla on heikompi kuin 80 vuoteen, kansakunnan yhtenäisyys on pirstaleina ja maailma sekaisin, Apunen kirjoittaa.
Hän luettelee Obaman epäonnistumisia. Poliisin vahvistamisen sijaan poliisista on tullut rasismisyytösten ja väkivallan kohde. Obaman piti vahvistaa kyberturvallisuutta, mutta hänen puolueensa sähköpostit hakkeroitiin. Al-Qaidan riisuminen aseista ja Isisin pehmentäminen ei mennyt maaliin. Aasian ja Tyynenmeren alueelle piti palauttaa tasapaino, mutta sen sijaan Kiina on kiihdyttänyt Etelä-Kiinan meren militarisointia. Filippiinit on hylännyt Yhdysvallat liittolaisena ja on nyt kallellaan Venäjään ja Kiinaan. Venäjä on Lähi-idässä, Krimillä ja Itä-Ukrainassa.
– Kansainvälisessä politiikassa Obama veti näyttävästi ”punaisia viivoja”, ehdottomia linjoja joiden ylittämisestä seuraisi… niin, mitä? Ei mitään, Apunen kirjoittaa.
Apunen viittaa muun muassa uhkaukseensa puuttua Syyrian tilanteeseen, mikäli presidentti Bashar al-Assad käyttäisi kemiallisia aseita. Kun YK vahvisti kemiallisten aseiden käytön, Obama jäi toimettomaksi.
– Jätettyään uhkauksensa toteuttamatta, Obama sanoi ”murtaneensa jälleen yhden ulkopolitiikan tabun”. Tämä on niin kaunopuheinen selitys omalle epäonnistumiselle, että ehdotan että Obaman rauhanpalkinto muutetaan kirjallisuuden Nobeliksi. Vähenisi nolous edes hiukan, Apunen kirjoittaa.
Professori Niall Ferguson totesi Foreign Policy -lehdessä joulukuussa, että Obama jätti jälkeensä mittavan geopoliittisen sotkun.
– Se on suhteellisen oikea arvio, mutta tuskin ensi viikon kolumnien ja pääkirjoitusten todistelun päälinja, Apunen kirjoittaa.
Hän toteaa, ettei kirjoituksensa ole Yhdysvaltain tulevan presidentin Donald Trumpin puolustuspuhe.
Apunen sanoo toivovansa Yhdysvaltain tulevalta ulkopolitiikalta vähemmän kaunopuheista koheltamista, mutta pelkäävänsä, että toive toteutuu vain kaunopuheisuuden osalta.
