”Missäs duunissa miehesi nyt olikaan, kun hän voi jäädä kotiin?”
Kysymyksen esitti kollegani, jonka kanssa olen tehnyt vuosikaudet yhteistyötä tasa-arvoasioissa. Myös toinen ystäväni jakoi perhevapaan puolisonsa kanssa. Hänen työnantajansa sanoi, että sovitaanko, ettei kerrota asiakkaille sinun äitiyslomasi lyhyyttä. Ettei yrityksemme imago kovene. Niinpä niin.
Tutkimukset osoittavat, että asenteiden tasolla olemme yksimielisiä tasa-arvoisen vanhemmuuden tarpeellisuudesta. Käytännössä tilanne onkin erilainen. Lakisääteiset perhevapaat isäkuukautta lukuun ottamatta koetaan useimmilla työpaikoilla ja monissa perheissä edelleen naisten asiaksi. Äidit käyttävät kaikista perhevapaista edelleen yli 90 prosenttia.
On jopa epäselvää, onko joka työpaikalla ja kaikissa perheissä tieto siitä, että perhevapaat on säädetty äitiysrahakautta ja isäkuukautta lukuun ottamatta molempien vanhempien käytettäväksi perheen valintojen mukaan. Silti vain harva suomalainen isä uskaltautuu isäkuukauden lisäksi käyttämään muita vanhempainvapaita. Vain pari prosenttia isistä käyttää perhevapaata yli kaksi kuukautta. Lisäksi sairasta lasta jää kotiin hoitamaan useimmiten äiti. Onneksi sentään isyysvapaata käyttää yhä useampi isä.
Hälyttävää on se, että isiä tasa-arvoiseen vanhemmuuteen innostamaan tarkoitettu isäkuukausi on lyhentänyt isien keskimääräisesti käyttämiä vanhempainrahapäiviä. Isät käyttävät ainoastaan ja vain sen osan vanhempainvapaasta, joka heille on kiintiöity.
Asia on taas ajankohtainen, kun hallitus valmistelee esitystä kotihoidontuen jakamisesta molempien vanhempien kesken. Iso osa perheistä käyttää tukea alle vuoden, joten jakamisvaade ei heitä koskisi. Varsin moni asia uudistuksesta on auki, kuten yksinhuoltajien tilanne. On hyvä, että hallitus on luvannut uudistaa kokonaisuutena kotihoidon- ja yksityisenhoidon tukea sekä päivähoitoa ja tehdä kokonaisuudesta nykyistä joustavamman. Olennaista on, että jokainen perhe löytäisi itselleen sopivan vaihtoehdon.
On kaikkien etu ja etenkin lapsien, että löydämme tapoja, joilla edistetään vanhemmuuden jakamista. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan isät ovat stressaantuneita, koska työnantajat eivät koe isiä vanhempina ja suhtautuvat isyyteen liittyviin joustoihin usein negatiivisesti. Työpaikoilla on selvästi tarvetta asennemuutokseen. Isät on nähtävä vanhempina siinä missä äiditkin.
Ydinkysymys onkin, mistä saisimme isille rohkeutta jakaa vanhemmuutta? Isän aseman ja naisten työmarkkina-aseman vahvistaminen, tasa-arvoisen vanhemmuuden edistäminen sekä etenkin lapsen oikeus molempiin vanhempiin puoltavat isien roolin vahvistamista. Tämän ratkaisemiseksi tarvitsemme ja toivottavasti myös löydämme muitakin keinoja kuin kiintiöt.
Hallituksen on tuotava kotihoidontuen uudistusesityksen kanssa eduskuntaan esitys, joilla tasataan vanhemmuuden kustannuksia. Pelkästään isiä kannustamalla ei poisteta kaikkia äitiydestä aiheutuvia kustannuksia. Niin kauan kun äidistä aiheutuu enemmän kustannuksia kuin isästä, jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilla.
Hyvä askel eteenpäin ”äitiriskin” kitkemisessä olisi kertakorvauksen maksaminen äidin työnantajalle, mikäli äiti palaa saman työnantajan palvelukseen raskauden ja perhevapaiden jälkeen. Kertakorvaus korvaisi vaikeasti laskettavia kustannuksia, kuten sijaisten rekrytointi ja perehdyttäminen. Näitä kustannuksia on mahdoton määritellä tarkasti ja ne vaihtelevat tapauskohtaisesti.
Kertakorvauksen lisäksi on jatkossa luotava tapa tasata muut kustannukset, kuten äitiysloman ajalta täyden palkan aiheuttamat kustannukset sekä äitiys- ja vanhempainvapaan aikana kertyneen lomaoikeuden tuomat kustannukset, joita ei vielä korvata. Nämä kustannukset ovat työnantajalle sitä suurempia, mitä parempi palkka äitiyslomalle jääneelle työntekijällä on.
Tällä hetkellä vanhempainetuudet maksetaan sairausvakuutuksen kautta. Vanhemmuus ei kuitenkaan ole sairaus ja vanhempainetuudet myös määräytyvät eri tavalla kuin sairauspäivärahat. Itsenäinen vanhempainvakuutus toisi selkeästi esiin sen, millaisia kustannuksia vanhempainetuuksista työnantajalle ja palkansaajalle tulee. Vanhempainvakuutus mahdollistaa vanhemmuuden kustannusten jakamisen, mutta myös rahoitusosuuksien muutoksen, kuten valtiovallan osuuden vahvistamisen.
Viisas työnantaja ottaa käyttöön tasa-arvoisen johtamiskulttuurin, johon kuuluvat kannustava ja tasavertainen suhtautuminen sekä miesten että naisten työuriin ja perhevapaisiin. Fiksu työnantaja huolehtii, ettei perhevapaista ole turhaa haittaa urakehitykselle käyttää niitä sitten isä tai äiti.
Sari Sarkomaa on kansanedustaja (kok.)
