Kehä I:n Keilaniemen tunneli rakenteilla. (Lehtikuva/Martti Kainulainen)

Yritysjohtajat päättäjille: Liikenneinfraan tarvitaan 12 vuoden suunnittelujänne

Yritysjohtajien mukaan liikenneinfran kehittämiseen tarvitaan 12 vuoden aikajänteellä tehtävä suunnitelma, joka ulottuisi yli hallituskausien.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK selvitti eri toimialojen yritysvaikuttajien näkemyksiä liikenneinfran tulevaisuudesta. Mitä pitkäjänteisemmin yritykset pystyvät infrakehitystä ennakoimaan, sitä houkuttelevampi vaihtoehto Suomi on niiden sijaintimaana ja investointikohteena.

Logistiikka-ammattilaiset ja asiakasyritykset painottavat yhdestä suusta: Suomen liikenneinfra kilpailee globaalisti. Infraa ja logistiikkapalveluita analysoidaan tarkkaan, kun yritykset tekevät valintojaan liiketoiminnan sijoittamisesta joko Suomeen tai jonnekin muualle.

EK:n mukaan pitkä sihti ja johdonmukainen eteneminen ovat yrityksille tärkeitä, sillä ne itse joutuvat tekemään investointejaan jopa vuosikymmeniksi eteenpäin. Mitä pitemmälle valtio pystyy infran kehittämistä linjaamaan, sitä luottavaisemmin yritykset voivat suunnitella toimintaansa ja tulevia investointejaan Suomessa.

Pitkän tähtäimen suunnitelmat tarvitsevat perustaksi valtakunnallista näkemystä ja vahvaa fakta-analyysiä. Valtion on tehtävä valintoja ja ajateltava isosti.

Tieverkkoa tulisi analysoida liikenteellisin perustein ja valita sen pohjalta muutama yhteysväli, joista kehitetään superkäytäviä. Valintoja on tehtävä tarvelähtöisesti, jotta kustannustehokkuus voidaan pitää.

Vahvat liikennevirrat ovat ulkomaankaupan tehokkuuden avain. Kansainvälisesti katsoen Suomen tavaravirrat ovat ohuita. Niiden vahvistuminen ja keskittyminen tarjoaisi edellytyksiä kuljetus- ja satamapalvelujen tehostumiselle ja markkinoiden kehittymiselle.

Myös kasvukeskuksia on ajateltava uudella tavalla. Kaupunkien kasvu on mahdollistettava toimivilla pääväylillä ja vahvoilla joukkoliikenteen runkolinjoilla.

– Kaiken kaikkiaan tarvitaan priorisointia: vahvojen vahvistaminen säteilee laajasti, summaavat yritysjohtajat.

Selvityksen laati Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimeksiannosta Anne Herneoja konsulttiyhtiö Sitowisestä. Selvityksessä haastateltiin 12 yritysjohtajaa eri toimialoilta.

Kommentit