Verkkouutiset

Yritysjohtaja MT:lle ilmastotoimista: ”Suomalaisten kustannuksella PR-politiikkaa”

Mika Anttonen pitää Suomen hiilettömyystavoitetta silmänlumeena.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

ST1:n omistaja ja hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen kritisoi Maaseudun Tulevaisuudessa julkaistussa haastattelussa Suomen ilmastopolitiikkaa, jota hän pitää vahingollisena ja tehottomana. Anttonen toivoo, että tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen torjunnassa tehtäisiin enemmän kansainvälistä yhteistyötä, eikä keskityttäisi vain kansallisiin toimiin.

Anttosen mukaan nykyinen ilmastopolitiikka keskittyy liikaa kansallisiin päästöihin, joiden vähentämiseen panostetaan liikaa. Esimerkiksi Anttonen nostaa Ruotsin Göteborgiin rakennettavan 200 miljoonan euron biodieseltehtaan, josta leipomoteollisuuden jätteistä aiotaan jalostaa dieseliä. Saavutettuihin hyötyihin nähden Anttonen pitää sijoitusta ”hulluna”.

– Oikein laskettuna hiilidioksidipäästöt eivät vähene ja rahat olisi voitu käyttää estämään fossiilinen investointi jossakin muualla, Anttonen tylyttää.

Syynä Anttonen pitää hallituksen asettamaa tavoitetta, että tietty osa myydystä polttoaineesta täytyy olla uusiutuvista energianlähteistä valmistettua ja että Suomen täytyy olla maailman ensimmäinen hiilineutraali maa vuoteen 2035 mennessä. Anttonen ei ymmärrä, mistä tiukka tavoite tulee, kun Ruotsin tavoite on asetettu vuoteen 2045 ja EU:n vuoteen 2030.

– Kaikkien väittämien jälkeen jää yksi vastaus: olla muille maille rohkaiseva esimerkki. Mutta minä kysyn, että suomalaisten kustannuksellako tätä PR-politiikkaa tehdään ja kuinka se edistää kansantaloutta, Anttonen kysyy.

Anttonen huomauttaa, että teknologiassa edelläkävijänä oleminen on usein jopa vahingollista. Uusi teknologia vanhenee nopeasti, hinnat halpenevat ja edelläkävijä jää jalkoihin, kun kilpailijat juoksevat ohi. Edelläkävijälle jää käsiin vain vanhentunut infrastruktuuri.

Ratkaisuksi Anttonen esittää, että kansallisten päästöjen vähentämisen sijaan rahoja käytettäisiin kehittyviin maihin, jossa samalla rahalla saataisiin aikaan tehokkaampia tuloksia. Anttosen mielestä ei olekaan järkevää rakentaa hinnalla millä hyvänsä ”hiilivapaata Mynämäkeä”, vaan panostaa ratkaisuihin, joita voitaisiin ottaa käyttöön muualla.

– Nyt avaruudesta katsottuna näkyy, kuinka tuossa yksi sulkee hiilivoimalan ja tuossa toinen rakentaa uuden, Anttonen kritisoi.

Toinen ratkaisu olisi kansainvälinen hiilipörssi, jossa hiilelle asetettaisiin hinta. Kansallisten päästötavotteiden sijaan keskityttäisiin vähentämään päästöjä siellä, missä se on kaikista tehokkainta. Käytännössä yrityksille tulisi velvoite vähentää päästöjään, ja ne voisivat kompensoida niitä esimerkiksi istuttamalla metsää tai rakentamalla uusiutuvaa energiaa.

Anttonen myös huomauttaa, että ilmastonmuutoksen torjunta tulee väistämättä johtamaan elintason laskuun. Hän pitää ajatusta vihreästä, päästöttömästä kasvusta utopistisena ja uskoo, että esimerkiksi vapaaehtoinen lapsettomuus tai ulkomailta adoptointi voisi toimia ratkaisuna liialliseen väestönkasvuun.

– Ihmisten määrä tulee ilmaston lämpenemisen kautta väkisinkin pienenemään, se on luonnon oma mekanismi säädellä ihmisten määrää, Anttonen kertoo.

Negatiivisempien tulevaisuuskuvien lisäksi Anttonen näkee uusia mahdollisuuksia esimerkiksi suomalaiselle maataloudelle. Väestönkasvun myötä suomalaiselle ruualle voi olla kova kysyntä 10-15 vuoden päästä.

– Nyt eletään vaikeita aikoja vielä jokunen vuosi, mutta kun sen yli jaksetaan mennä, puhdas ruoka tulee olemaan hyvässä huudossa ja hyvin hoidetut maatilat ihan kelpo elinkeino, Anttonen esittää.

 

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)