Verkkouutiset

Suomessa on menossa kampanja yritysverotuksen muuttamiseksi siten, että kannustavuus yrittäjyyteen heikkenisi ratkaisevasti, toteaa Harri Jaskari. LEHTIKUVA/EMMI KORHONEN

Yrittäjyyteen kannustava verotus on uhattuna

BLOGI

Kirjoittajan mukaan pääoma- ja ansiotulojen erillisverotus halutaan lopettaa.
Harri Jaskari
Harri Jaskari
Harri Jaskari on Suomen Yrittäjien elinkeinopoliittinen johtaja ja entinen kansanedustaja.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Suomessa on menossa kampanja yritysverotuksen muuttamiseksi siten, että kannustavuus yrittäjyyteen heikkenisi ratkaisevasti (YLE 20.7 ja HS 25.7). Toivon, että se ei ennakoi hallituksen budjettiriihen päätöksiä tämän syksyn aikana.

Pääoma- ja ansiotulojen erillisverotus halutaan lopettaa. Perustelu muutosvaateille on tuttu eli varallisuuserojen kasvu. Suurimpana ongelmana pidetään jälleen kerran listaamattomien yritysten osinkoja, jolle on vääristellysti laskettu veroprosentiksi 7,5.

Samalla unohdetaan se, että yritys maksaa aina ensin 20 prosentin veron omasta tuloksestaan eli kysymys on verotuksen kahdenkertaisuuden osittaisesta poistamisesta. Lisäksi nettovarallisuuden kerryttäminen edellyttää useimmissa tapauksissa vuosikausien yhteisöveron maksamista.

Haluaisin nähdä selvityksen, kuinka moni suurimmista kriitikoista on ollut päivääkään yrittäjä? Uskoisin, että ajatuksen muuttuisivat ratkaisevasti yrittäjyyden myötä. Kansantalouden makrolukuja tarkastellessa usein unohtuvat pienet työmuurahaiset, joita yrittäjiksi kutsutaan. Nyt yrittäjiä on kannustettu nettovarallisuuden lisäämiseen.

Yritän nyt perustella nykyistä yritysverotusta omasta yksinyrittäjän näkökulmasta. Minun turvani työttömyyden uhatessa on se, että yritykselläni on hiukan kertynyttä nettovarallisuutta. Lasken joka kuukausi sen, montako kuukautta voin pärjätä ja ottaa yritykseltäni palkkaa, mikäli asiakkaat ja tulot katoavat. Kysymys on työttömyysturvastani.

Voin vain kuvitella niitä yrittäjiä, joilla on esimerkiksi kymmenen työntekijää. Silloin yrityksen vakavaraisuutta tarkastellaan siitä näkökulmasta, miten kauan yrittäjä pystyy maksamaan palkkaa työntekijöille. Kriisitilanteissa yrittäjän oma palkanmaksu loppuu lähes aina ensimmäisenä. Vahva nettovarallisuus on auttanut useita yrityksiä välttämään irtisanomiset.

Suomessa halutaan puheissa tukea myös start up-yrityksiä. Minäkin sijoitin yhteen uuteen yritykseen muutaman tuhannen euroa pari vuotta sitten. Pääomistaja sijoitti osittain velkarahaa heti 100[nbsp]000 euroa uskoen liikeideaan. Vielä ei ole tullut senttiäkään takaisin ja joka kuukausi laitetaan lisää omistuksen suhteessa, jotta pystytään maksamaan palkat.

Harras toive tietysti on, että jossain vaiheessa tästäkin yrityksestä saisimme jotain vastinetta rahoille osingon muodossa. Mikäli osingosta peritään vero marginaaliveroprosentin mukaan, taitaisivat useimmat riskisijoittajat kaikota monistakin aloittavista yrityksistä.

Väitän ilman tutkimusta myös sen puolesta, että mikäli meillä ei olisi viime vuosina ollut yritysten nettovarallisuuden kasvuun kannustavaa verojärjestelmään, koronan takia olisimme nähneet huomattavasti nykyistä enemmän konkursseja.

Mikäli yritysverotus on jonkun mielestä nyt niin epäreilu, niin se hyvä puoli tässä on, että useimmat suomalaiset voisivat halutessaan siirtyä yrittäjiksi ja siten ”epäreilun verotuksen piiriin”. Siinä saattaisi jopa valtion verotulot kasvaa. Ei muuta kuin porukalla Y-tunnusta hakemaan.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat

Suosittelemme

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)