Suomen kuntien vaakunoita Kuntatalon käytävällä Helsingissä. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Yrittäjien enemmistö ei innostu kuntaliitoksista

Alueelliset erot ovat kuitenkin merkittäviä, käy ilmi Suomen Yrittäjien kyselystä.

Suomen Yrittäjien teettämän Yrittäjien kuntabarometrin mukaan 51 prosenttia yrittäjistä ei halua, että naapurikunta ja oma kunta liittyvät yhteen. Vain 30 prosenttia yrittäjistä kannattaa liitoksia.

– Yrittäjien enemmistö ei innostu kuntaliitoksista, paikallisidentiteetillä on selvästi merkitystä. Alueelliset erot ovat kuitenkin merkittäviä. Erityisesti maakunnan keskuskaupunkien ympärillä yleinen ilmiö on, että yrittäjät kehyskunnissa ovat tyytyväisempiä kuntiinsa, kun keskuskaupungissa, varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Suomen Yrittäjistä toteaa tiedotteessa.

Kujalan mukaan kuntaliitoksia lienee kuitenkin luvassa. Väestön vanheneminen, syntyvyyden aleneminen ja kasvukeskuksiin suuntautuva muuttoliike tuottavat kunnille vaikeuksia.

– Tehdään sote-uudistus tai ei, kuntien talous ei kestä. Kun vuoden 2018 kuntien tilinpäätöksistä 2/3 oli tappiolla, vuoden 2019 tilinpäätöksissä tilanne oli vielä kehnompi: tappiollisen tilinpäätöksen teki kolme neljästä kunnasta. Elinkeinopolitiikan merkityksen pitää ottaa kunnassa aiempaa isompi asemaa, kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen siirtyy kunnilta pois, hän muistutttaa.

Yrittäjille tärkeää kuntaliitoksia tehdessä on huolehtia yritystoimintaan liittyvien palveluiden saatavuudesta. Kujalan mukaan liitosten etuna voi olla muun muassa lupapalveluitten tehostuminen ja vaikkapa rakentamiseen liittyvien määräysten yhdenmukaistaminen seudulla.

Yrittäjät korostavat kuntabarometrissä tärkeimpinä kuntien elinkeinopolitiikan osa-alueina kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyyttä, elinkeinopolitiikan asemaa kunnassa ja yrityspalveluita.

Päätöksenteon yrityslähtöisyys on tärkein elinkeinopolitiikan osa-alue kunnassa.

– Varsinkin suuremmissa kunnissa järjestelmällisen yritysvaikutusten arvioinnin ottaminen järjestelmälliseksi osaksi päätösvalmistelua lisää sen todennäköisyyttä, että kunnan päätöksenteko on yrityslähtöistä, Kujala toteaa.

Myönteisimmin kuntaliitoksiin naapurikuntien kanssa suhtaudutaan Rannikko-Pohjanmaalla (69 %) ja Kainuussa (45 %). Ankarimmin kuntaliitoksia vastustavat kymenlaaksolaiset (62 %) ja varsinaissuomalaiset (60 %) yrittäjät.

Iro Research kysyi yrittäjiltä Yrittäjien kuntabarometri -kyselyssä yrittäjien mielipiteitä kunnan toiminnasta. Kysely tehtiin 16.2.–13.5.2020. Siihen vastasi 10 400 yrittäjää eri puolilta Suomea.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt