Laman lapsena muistan katselleeni salaa portaidenraosta, kuinka vanhempani puursivat konkurssin jälkeen uuden yrityksen perustamisen parissa. Samaan aikaan valta vaihtui itänaapurissa ja Eurooppa sai kartalleen ryppään uusia itsenäisiä valtioita. Yrittämisen haasteet kumpuavat usein jo siitä, että elämme epävarmassa taloudellisessa tilanteessa eikä ylimääräisiin riskeihin ole varaa. Kansantalouden kasvu hidastuu Suomessa jo huolestuttavaa vauhtia. Viennin hiipuminen, rakennusinvestointien väheneminen sekä kotitalouksien voimakas velkaantuminen ovat merkkejä, joista on syytä olla huolissaan.
Suomen Yrittäjien mukaan alle 10 henkilöä työllistävien mikroyritysten osuus koko yrityskannasta oli Suomessa vuonna 2017 noin 93 prosenttia. Kaikkien pienten ja keskisuurten eli alle 250 henkilöä työllistävien yritysten osuus oli 99,8 prosenttia. Seuraavan hallituksen on välttämätöntä jatkaa yrittäjyyden karikkojen tasoittamista. Yrittämisen kipukohdat, parhaat kannustimet ja tuottavan työn eväät tulee tiedostaa ja tunnustaa sekä kotimaan että Euroopan kehissä.
Suomi tarvitsee innovatiivisia ja kasvunälkäisiä yrityksiä, mutta myös eri alojen pienyrityksiä, jotka palvelevat asiakkaitaan suurella sydämellä ja osaamisella taaten näin leivän omistajilleen ja työntekijöilleen. Kaikista ei tule, eikä kaikista tarvitse tulla, Supercelleja. Voimakasta kasvua tavoittelevien yritysten määrä on kuitenkin pysynyt puolitoista vuotta samana ja jopa laskenut. Tähän meidän on saatava muutos, mikäli haluamme nostaa taloutemme kasvun kelkkaan.
Työvoiman heikko saatavuus on keskeinen este yritysten kasvulle. Pk-yritysbarometrin mukaan yli puolet yrityksistä kokee osaavan työvoiman riittämättömän saatavuuden rajoittavan ainakin jossain määrin kasvua. Ulkomaalaisen työvoiman houkutteleminen, oppisopimuskoulutuksen laajempi käyttö, uudelleenkouluttaminen sekä alihankinta- ja toimittajaverkostojen laajempi hyödyntäminen voivat tuoda helpotusta tilanteeseen. Meidän on myös luovuttava ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta. Maahanmuuttajien työllistämiskynnystä on madallettava: töihin tulee päästä heti. Tämä auttaa myös kotoutumisessa. Työssä tarvittavan perussanaston oppii nopeasti ja Suomen kaltaisessa korkeasti koulutetussa maassa monet työt hoituvat varmasti myös englanniksi.
Elinkeinoelämän keskusliitto arvioi, että kolmen miljardin euron investoinnit eivät pääse Suomessa etenemään niiden odottaessa viranomaiskäsittelyä ja erilaisia lupia. Meidän tulee sujuvoittaa näitä prosesseja digitalisoimalla hallintoa, laajentamalla ilmoitusmenettelyä sekä purkamalla viranomaisvelvoitteita ja -valvontaa; työnantajille kertynyttä hallintokuormaa on ylipäänsä kevennettävä. Lisäksi meidän on pystyttävä vauhdittamaan lupa- ja kaavapäätöksiä sekä karsimaan turhia valitusprosesseja. Paikallinen sopiminen ja palkkojen sivukustannusten kohtuullistaminen ovat niin ikään tärkeitä keinoja helpottaa työllistämistä.
Läheskään kaikkien ikätovereideni perheet eivät koskaan nousseet 90-luvun lamasta. Tämän emme saa antaa toistua. Lainsäädäntöä ja viranomaisprosesseja on uudistettava niin, että konkurssi ei enää estä viranomaisrekistereihin pääsyä tai uuden elinkeinoluvan saamista. Vanhan liiketoiminnan velat eivät saa olla este uuden yrityksen perustamiselle.
Jopa 16 000 pk-yrittäjää painii omistajanvaihdoksen vaikeuksien kanssa. Pahimmassa tapauksessa menetämme tuhansia yrityksiä ja työpaikkoja, ellei niitä saada siirtymään uusille omistajille. Verotus on tässä keskeisessä asemassa. Myyjän luovutusvoittoverotusta olisi huojennettava silloin, kun yritys myydään yrityksen toimintaa jatkaville työntekijöille. Perheyritysten sukupolvenvaihdosten helpottamiseksi perintö- ja lahjaveroa olisi kevennettävä ja vähitellen poistettava kokonaan.
Suomen kotimarkkinat ovat kovin rajalliset. Siksi on huolestuttavaa, että viimeisen parin vuoden aikana suomalaisyritysten panostukset kansainvälistymiseen ovat pysyneet paikoillaan tai jopa vähentyneet. Kasvua kannattaa hakea Euroopasta ja sen ulkopuolelta. EU:n 500 miljoonan ihmisen sisämarkkinat ilman tulleja ja euroalueella ilman valuutanvaihtokustannuksia ovat todellinen kiihdytyskaista yrityksillemme kehittyä ja kasvaa. Eikä Suomella yksin olisi mitään asiaa moniin kauppasopimusneuvotteluihin EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. On yritystemme edun mukaista, että myös seuraavalla komission ja parlamentin kaudella vahvistamme niin digitalisaatiota kuin energia- ja palvelusisämarkkinoita sekä solmimme uusia kauppasopimuksia. Samoin kilpailun esteitä on purettava edelleen, markkinoita avattava ja niille pääsyä helpotettava.
Mitä enemmän Eurooppa ja Suomi kykenevät antamaan kansalaisilleen valmiuksia ja mahdollisuuksia yrittäjyyteen ja ihmisten osaamisesta kumpuavaan talouskasvuun, sitä kestävämmällä pohjalla on yhteiskuntamme välttämättömien palveluiden rahoitus. Vakaa talouskasvu koko Euroopassa sekä yrittäjyyteen kannustava lainsäädäntö, viranomaistoiminta ja markkinat ovat tehokkain tapa mahdollistaa työllistävä ja hyvinvoiva Suomi.
