Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ovat nostaneet julkisuudessa esille vaihtoehdon, jossa hallitus vetäisi kiistellyn irtisanomislain pois ja sen sijaan työaikalaista poistettaisiin yleissitovaa työehtosopimusta noudattavalta järjestäytymättömältä työnantajalta paikallisen sopimisen kiellot.
Vaihtokaupalle on haettu hyväksyntää ay-liikkeeltä, mutta vihreää valoa ei ole tullut.
Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula ei halua asettaa etusijajärjestykseen irtisanomista helpottavaa lakia ja paikallisen sopimisen edistämistä.
– Mielestäni molempia tarvitaan, mutta tässä tilanteessa on hyvä katsoa, löytyisikö toista kautta myös reitti eteenpäin. Jos ei löydy, sitten mennään tietenkin eteenpäin tällä (irtisanomislailla), joka on mennyt arviointineuvostoon, Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula sanoo Verkkouutisille.
Janne Makkulan mielestä sekä paikallisen sopimisen edistäminen että irtisanomisen helpottaminen pienissä yrityksissä täytyy jollakin aikavälillä toteuttaa.
– Itse asiassa paikallista sopimista pitäisi avata huomattavan paljon enemmän kuin mistä tässä (työaikalaissa) olisi nyt kysymys.
Paikallisen sopimisen edistäminen tyssäsi ensimmäisen kerran keväällä 2016, kun työmarkkinajärjestöt sopivat kilpailukykysopimuksessa, että paikallista sopimista voidaan edistää vain työehtosopimusten kautta ja paikallisen sopimuksen voi tehdä vain luottamusmies. Tämä ei kelvannut Suomen Yrittäjille, joka mieluummin valitsi sen, ettei paikallista sopimista edistetä lainkaan.
– Minusta olennaista on se, että työntekijät työpaikalla – ja nyt puhutaan pienistä yrityksistä – itse päättävät, haluavatko he sopia yhdessä porukalla vai valita edustajan. Jos he haluavat valita edustajan, niin työntekijöillä täytyy olla valta päättää, kuka heitä edustaa, Makkula linjaa.
Ennakkoehtoa liittoon kuulumisesta ei voi hyväksyä
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne totesi eilen, että paikallinen sopimisen etenemisessä on kysymys siitä, hyväksyykö Suomen Yrittäjät sen, että luottamusmiesten kanssa neuvotellaan asioista.
Yrittäjien Makkulan mukaan lakiin ei voi asettaa ennakkoedellytystä, että edustajan on kuuluttava tai edustaja ei saa kuulua liittoon.
– Jos työntekijät haluavat valita liittoon kuuluvan, he valitsevat liittoon kuuluvan. Jos he haluavat valita liittoon kuulumattoman, he valitsevat liittoon kuulumattoman. Jos se, joka ei kuulu liittoon, haluaa liittyä liittoon, se liittyy liittoon. Se ei kuulu kenellekään. Tässä pitää kunnioittaa yhdistymisvapautta, joka on myös perustuslaissa turvattu, Makkula sanoo.
Makkula tähdentää, että kyse ei ole siitä, etteivätkö yrittäjät neuvottele henkilöstön valitseman edustajan kanssa. Sellaista ei hänen mukaansa voi kuitenkaan hyväksyä, että työntekijän pitäisi järjestäytyä tiettyyn liittoon ja että vain osa työntekijöistä saisi osallistua henkilöstön edustajan valintaan.
Toistamiseen paikallisen sopimisen laajentaminen nousi tällä vaalikaudella esille työaikalain yhdessä. Hallitus päätti viime keväänä kehysriihessä, ettei paikallinen sopiminen laajene liittoihin kuulumattomiin yrityksiin, koska työministeri Jari Lindströmin (sin.) mukaan siitä olisi syttynyt sota ay-liikkeen kanssa. Sen sijaan hallitus päätti madaltaa työllistämiskynnystä pienissä yrityksissä helpottamalla irtisanomista.
Nyt kun ay-liike on ryhtynyt työtaistelutoimiin irtisanomislakia vastaan, hallitus on ottanut paikallisen sopimisen laajentamisen uudelleen keskusteluun. Työaikalakiesitys on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä ja hallitus voisi täydentää esitystään helposti. Pykälät paikallisen sopimisen laajentamiseksi ovat jo keväältä valmiina.
Irtisanomislain perustelut ”varsin hyvät”
Hallitus sai eilen eduskunnalta luottamuksen viedä eteenpäin irtisanomista helpottavaa lakiesitystä.
Irtisanomissuojaa koskeva lakiluonnos tuli eilen julkiseksi, kun työ- ja elinkeinoministeriö lähetti sen lainsäädännön arviointineuvoston käsittelyyn. Arviointineuvoston käsittely kestää noin kuukauden. Sen jälkeen hallitus aikoo antaa lakiesityksen eduskunnalle.
Yrittäjien Makkulan mielestä lakiluonnoksen perustelut ovat kehittyneet myönteisesti aiemmasta versiosta.
– Siinä on kyetty niin hyvin kuin yläpäätään pystytään kuvaamaan sitä tahtotilaa, joka tällä muutoksella on. Minusta perustelut ovat varsin hyvät.
Yrittäjien mielestä lainsäädännöstä saataisiin kuitenkin selkeämpi ja eroa nykysääntelyyn enemmän, jos luovuttaisiin ”painavan syyn” vaatimuksesta ja edellytettäisiin ainoastaan ”asiallista syytä”.
– Siitä olen eri mieltä, että se (lakiesitys) olisi sama kuin nykyisin, sillä perusteluissa nimenomaan todetaan, että tahtotilana ja tarkoituksena on alentaa nykyistä kynnystä, joka on muodostunut oikeuskäytäntöjen kautta.
Makkulan mukaan irtisanomisen helpottamisessa ei ole kyse uusien irtisanomisperusteluiden keksimisestä.
– Olennaista on ymmärtää, että mitä pienemmästä yrityksestä on kysymys, sitä tärkeämpi on jokaisen työntekijän panos ja jos työpanokselle tapahtuu jotakin, ei hoida hommiaan, rikkoo velvoitteitaan, käyttäytyy epäasiallisesti, sen vaikutukset ovat suhteessa isommat pienessä yrityksessä kuin isossa yrityksessä. Näin ollen ei ole järkevää, että menettelyä arvioidaan täsmälleen samalla tavalla, jos on kyse tuhannen henkilön tai kolmen henkilön yrityksestä, Makkula toteaa.
