– Postilakon tukilakot ovat kohtuuttomia ja uusin muistutus siitä, että Suomen työrauhasääntely kaipaa nopeasti uudistamista. Hallituksen pitää perustaa työryhmä uudistamaan Suomen työrauhasääntelyä, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.
Lakko-oikeus kuuluu demokratiaan, mutta laittomat lakot pitää ehkäistä ja tukilakot sovittaa kulloisenkin ongelman kokoon. Lisäksi poliittisia lakkoja pitäisi rajoittaa yleiseurooppalaiseen malliin, Yrittäjät ehdottaa.
– Työrauha on arvoton asia, kun tukilakkokynnys on matala, kuten postilakon yhteydessä on nähty, Pentikäinen sanoo.
Hänen mukaansa postilakko aiheuttaa harmia monille yrityksille ja kuluttajille.
– Se vaarantaa koko Postin tulevaisuuden, koska moni asiakas siirtää jaettavan digitaaliseen muotoon tai siirtyy käyttämään Postin kilpailijoita. Tukilakot taas vaarantavat koko Suomen hauraan talouskasvun, Pentikäinen pelkää.
”Jos tukilakon vaikutus olisi suhteeton, se pitäisi kieltää”
Työehtosopimuslain mukaan työehtosopimus velvoittaa välttämään työtaistelutoimia, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen tai sen määräykseen. Säännös turvaa työrauhan yrityksissä, jotka noudattavat työehtosopimusta normaalisitovuuden perusteella.
Työnantajaliittoihin kuulumattomien yritysten työntekijöillä ei ole työrauhavelvollisuutta.
Tukilakot ovat laillisia, jos niillä tuettava lakko on laillinen. Ammattiyhdistysliike voi siis tukea työehtosopimusriitaa tukilakkoilemalla aloilla, joilla on työehtosopimus ja työrauhavelvoite voimassa. Nykysääntely ei sisällä rajoituksia tukilakoille.
– Jos tukilakon vaikutus olisi suhteeton, se pitäisi kieltää. Arvion voisi tehdä työtuomioistuin ennen kuin tukilakko olisi oikeus aloittaa. Lisäksi pitäisi kiristää laittomista työtaisteluista tuomittavia sanktioita, jotka ovat tällä hetkellä mitättömiä suhteessa aiheutettuun vahinkoon, Pentikäinen esittää-
Hänen mielestään poliittisten lakkojen osalta pitäisi siirtyä eurooppalaiseen käytäntöön, jossa lähdetään siitä, että poliittinen protestointi kuuluu vapaa-ajalle.
– Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on katsottu sallituiksi korkeintaan parin tunnin protestilakot. Suomessa sääntelyä pitäisi muuttaa vastaavasti, Pentikäinen sanoo.
