– Me pääkaupunkiseudulla asuvat olemme tottuneet siihen, että tuttu kivijalkayrittäjä voi olla kotoisin toiselta puolelta maailmaa. Koska väkemme vanhenee, tarvitsemme yrittäjiä ja työntekijöitä muualta, jotta hyvinvointiyhteiskuntamme pyörii. Maahanmuuttajien kotoutumista ja kieliopintoja pitää helpottaa ja tarjota yrittäjiksi aikoville tietoa ja tukea, toteaa Suomen Yrittäjien kenttäjohtaja Mari Kokko tiedotteessa.
Tarvitaan joustavuutta, jotta maahanmuuttajat pääsisivät nopeammin kiinni sekä elinkeinoon että suomalaiseen yhteiskuntaan. Työvoiman saatavuusharkinnasta tulisi luopua kokonaan. Näin linjaa Suomen Yrittäjät Kasva Suomi -tavoiteohjelmassaan tulevalle vaalikaudelle.
Aiheesta keskusteltiin Yrittäjien Kasva Suomi -kiertueella pääkaupunkiseudulla torstaina. Suomen Yrittäjillä on oma verkosto maahanmuuttajayrittäjille.
YritysVantaan neuvonnassa käyneistä 40 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia ja uusista yrityksistä 37 prosenttia mahanmuuttajataustaisten perustamia. YritysEspoon asiakastapaamisista kolmannes käytiin viime vuonna maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden kanssa.
Maahanmuuttajataustaiset kasvuhakuisia
Yrittäjäjärjestö kysyi maahanmuuttajataustaisilta yrittäjiltä heidän arjestaan loppuvuonna 2018. Kyselyyn vastasi 90 yrittäjää pääkaupunkiseudulta, Varsinais-Suomesta ja Pirkanmaalta. Yli puolet vastaajista oli nimenomaan pääkaupunkiseudulta.
Kyselystä kävi ilmi, että maahanmuuttajataustaiset yrittäjät ovat kasvuhakuisempia kuin suomalaissyntyiset ja aikovat työllistää enemmän. Heillä on myös kansainvälistä kauppaa enemmän kuin suomalaissyntyisillä yrittäjillä.
– Vastaajat kokivat kyllä saaneensa melko hyvin apua ja tukea yrityksen perustamiseen Suomeen, mutta valitettavasti lähes 30 prosenttia vastaajista koki yrittäjänä toimimisen Suomessa erittäin vaikeaksi, Kokko kertoo.
Helpoksi koettiin yrityksen rekisteröinti ja pankkitilin avaaminen. Vaikeaksi koettiin muun muassa verotoimiston kanssa asiointi ja rahoituksen saanti. Oikean tiedon saamisen koki vaikeaksi 46 prosenttia vastaajista.
Oleskelulupaprosessi sujuvammaksi
Nyt yrittäjän oleskeluluvan hakuprosessi on Kokon mukaan mutkikas, ja osa hakemuksen vaatimuksista voi olla mahdotonta täyttää.
– Näitä vaatimuksia tulisi tarkastella kriittisesti ja tutkia, ovatko kaikki luvan ehdot välttämättömiä jo ensimmäistä lupaa haettaessa. Pitkät lupaprosessit viivyttävät yrittäjän mahdollisuuksia saada yritystoiminta käynnistettyä ja hidastavat integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan, Kokko sanoo.
Yrittäjät korostaa, että turvapaikanhakijoiden työnteko-oikeutta tulisi laajentaa, jotta kotoutuminen saataisiin käyntiin jo turvapaikanhakuprosessien aikana.
– Ei ole kenenkään etu, että hakijat turhautuvat vuosia kestävään odotteluun. Maahanmuuttajille olisi erityisen tärkeää voida yhdistää kotoutumiskoulutukseen osa-aikainen työnteko tai yrittäjyys, sillä usein elämäntilanne vaatii sitä, Kokko toteaa.
Suomen Yrittäjien mielestä työvoiman saantia ei pidä hankaloittaa työvoiman saatavuusharkinnalla.
– Vaikka alun perin on ollut kyse harmaan talouden vastaisista toimista ja työntekijöiden edunvalvonnasta, harkinnasta on käytännössä muodostunut este pätevien ja halukkaiden työntekijöiden palkkaamiselle.
