Hallitus ohjaa EU-elpymisvälineen varojen käyttöä Suomen kestävän kasvun ohjelmalla. LEHTIKUVA / TIMO JAAKONAHO

Yrittäjät: EU-rahat käytettävä pk-yrityksien elvyttämiseen

Rahoitusta toivotaan muun muassa liiketoimintaosaamisen vahvistamiseen.

Suomen Yrittäjät haluaa, että elpymisvarat on käytettävä pk-yrityksien uuden kasvun vahvistamiseen. Suomessa on lähivuosina käytössä ennätysmäärä varoja yrityksien ja alueiden kehittämiseen.

– Sitä pitää käyttää nyt ensisijaisesti pk-yritysten elpymiseen, toteaa Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala tiedotteessa.

Kyse on EU:n rakennerahoista, maaseuturahastosta ja koronaelvytyspaketeista. Hallitus ohjaa EU-elpymisvälineen varojen käyttöä Suomen kestävän kasvun ohjelmalla.

– Suomen on panostettava tosissaan koronasta elpymiseen, ja tässä tarvitaan pk-yrityksiä. EU-rahat on käytettävä tehokkaasti, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala vaatii.

Kujalan mukaan lähivuodet haastavat myös julkisen hallinnon ketteryyttä, jotta varoja voidaan käyttää yritystoimintaan.
EU-rahoituksen prosesseista ja instrumenteista on puhuttu paljon. Kujalan mukaan viimein on päästävä sen konkretisoimiseen, mitä yritykset ja elinkeinoelämä todella tarvitsevat.

– Julkisen sektorin on varmistettava, että toimijat eivät kompastu tukiviidakkoon, vaan että he osaavat ja uskaltavat hakea rahoitusta oikeasta kanavasta oikeaan aikaan. Rahat pitäisi kohdentaa aidosti vaikuttaviin hankkeisiin eikä niin sanottuun seminaariturismiin.

Ohjelmasta apua alueiden kehittämiseen

Suomen Yrittäjät julkisti keväällä 2020 aluekehitysohjelmansa Suomi on yritystensä summa 2.0, jossa linjataan maan eri osien alueiden kehittämistä. Yrittäjät päivitti ohjelmaa koronakriisin aikana, ja ohjelma julkaistaan nyt päivitettynä.

Ohjelmassa Suomen Yrittäjät esittää myös lukuisia muita ratkaisuja siitä, mihin EU-rahaa on käytettävä. Rahoitusta on osoitettava mahdollisimman suoraan yrityksiin ja työllisyyttä parantaviin vaikuttaviin hankkeisiin. EU:n koronaelvytyspaketin varoja on tärkeää käyttää myös monipaikkaisen työn edistämiseen.

– Rahoitusta on ohjattava esimerkiksi yritysten liiketoimintaosaamisen vahvistamiseen ja yksinyrittäjien kasvupotentiaalisen hyödyntämiseen. Investointituet on suunnattava niin, että ne kannustavat yrityksiä rohkeisiin kehityshankkeisiin eri puolilla maata, toteaa elinkeinopolitiikan asiantuntija Janika Tikkala.

Tikkalan mukaan oikein kohdennettuna koronakriisin opit voivat synnyttää entistäkin elinvoimaisempaa liiketoimintaa.

Yrityspalveluiden toimintakykyä haastetaan

Keväällä koronakriisi yhdisti poikkeuksellisesti alueiden viranhaltijat, poliitikot ja yrittäjät yhteiseen tekemiseen kriisistä selviytymiseksi.

– Suomen Yrittäjien tavoite on, että koronakriisissä opituilla yhteistyömuodoilla luodaan uusia tapoja toimia yritysten palvelemiseksi. Nyt on tärkeää varmistaa, että pk-yritykset löytävät ja saavat tuen akuutin kriisivaiheenkin jälkeen, Kujala sanoo.

Yrityksille suunnatuissa palveluissa käynnissä on monta muutostekijää. Näitä ovat esimerkiksi kuntien työllisyyskokeilut.

– Kaikkia muutoksia pitäisi miettiä ensisijaisesti yrittäjänäkökulmasta, Kujala sanoo.

Hänen mukaansa esimerkiksi Yrittäjien kuntabarometri antaa selvän osoituksen, mitä yrittäjät odottavat: palveluita tarvitaan uusien yritysten perustamiseen, rahoitukseen ja toiminnan kehittämiseen.

Esimerkiksi Alueesi korona-apu yrittäjälle  -verkosto on neuvonut yrityksiä koronaongelmissa yli 40 000 kertaa. Verkostossa ovat mukana yrittäjäjärjestön lisäksi muun muassa Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt ja Suomen Uusyrityskeskukset. Toimintamuoto on hyvä esimerkki julkisten ja yksityisen yhteistyöstä.

 

 

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt