Pääkaupunkiseudun yrittäjät eivät luota julkisten hankintojen tasapuolisuuteen, arvioivat alueen yrittäjäyhdistykset tekemänsä jäsenkyselyn perusteella.
Yhdistykset kertovat monien kyselyyn vastanneiden epäilleen, että ”hyvä veli -järjestö toimittaa”. Tilauksia arveltiin tehtävän samoilta toimittajilta tai sisäpiiriltä, josta tilaajan edustajat saavat suoraan tai välillisesti etua.
– Suurimmalla osalla vastaajista on negatiivinen ja epäilevä suhtautuminen julkisiin hankintoihin. Tähän voi vaikuttaa se, ettei julkisia hankintoja ja niiden toimintamekanismeja ehkä tunneta tarpeeksi, arvioi hankinta-asiamies Pentti Komssi.
Hänen mielestään pääkaupunkiseudun kaupungit voisivatkin parantaa luottamusta toimintaansa parantamalla tiedottamiseta ja läpinäkyvyyttä.
Uusi hankintalaki tuli voimaan viime vuonna. Lakiuudistuksella haluttiin muun muassa parantaa pienten ja keskisuurten yritysten asemaa julkisten hankintojen kilpailutuksissa.
Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksalan mukaan yritykset kuitenkin kokevat, että kuntien hankintapolitiikka on lyhytnäköistä ja keskittyy vain lyhyen aikavälin kustannusten säästöihin.
– Julkisten hankintojen kilpailutusten arvioidaan painottuvan suurimmaksi osaksi hintoihin. Eettisillä näkökohdilla, innovaatioilla tai parhaimmilla ratkaisulla ei nähdä olevan juurikaan merkitystä.
Yritykset pitävät kilpailutettuja kokonaisuuksia myös liian suurina ja kelpoisuusehtojen vähimmäisvaatimuksia liian korkeina.
– Yrittäjät uskovat, että palvelun tai tuotteen pienhankinnat tehdään pääkaupunkiseudun kaupungeissa siten, että ne tilataan kilpailuttamatta suoraan ennakkoon valituilta, rajatulta määrältä toimittajia, toteaa Pääkaupunkiseudun Yrittäjien toimitusjohtaja Erkki Pärssinen.
Kysely toteutettiin loka-marraskuussa Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten Yrittäjien jäsenille. Kyselyyn vastasi lähes 500 pääkaupunkiseudun alueen yritystä.
Julkisia hankintoja tehdään yrittäjäjärjestöjen mukaan pääkaupunkiseudulla vuosittain yhteensä noin kahdeksalla miljardilla eurolla.
