– On Suomen etu, että EU pysyy yhtenäisenä ja vahvana. Mutta nykyinen hahmotelma lainan ja tukien suhteesta on epätasapainossa. Koko rahaston pitäisi olla lainapohjainen, sanoo Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen.
Euroopan komissio esittää 750 miljardin euron elpymisrahastoa, jolla tuetaan koronaepidemiasta eniten kärsineiden alueiden ja alojen elpymistä: 500 miljardia tukina ja 250 miljardia lainana.
Ei ole syytä vastustaa rahastoa, Kuismanen sanoo, mutta hän kritisoi laina-tuki tasapainoa.
– On virheellistä väittää, että yhtenäisyys säilyy vain, jos annettava apu on avustusluontoista. Pitkällä aikavälillä on ensiarvoisen tärkeää, että apu on lainamuotoista ja se sisältää vaatimuksia rakenteellisista uudistuksista.
Elvytysraha tullaan jakamaan EU:n monivuotisen budjetin ja sen ohjelmien kautta.
– On tärkeää, että varoja ohjataan niihin ohjelmiin, joilla tuetaan eurooppalaisia yrityksiä ja lisätään niiden valmiuksia esimerkiksi digitalisaation ja vihreän siirtymän alalla, asiantuntija Mira-Maria Kontkanen Suomen Yrittäjien Brysselin-toimistolta sanoo.
Näitä ohjelmia ovat esimerkiksi Invest EU, Horizon Europe, Single Market programme. Komission ehdotus sisältää myös uuden instrumentin kriisistä syvimmin kärsineiden eurooppalaisten yritysten maksukyvyn tukemiseksi eli Solvency support Instrument.
Kuismasen mukaan on syytä pitää kiinni budjettirajoiteajattelusta.
– EU:n toimivuuden ja pidemmän aikavälin koheesion kannalta olisi vaarallista, jos vastikkeettomia avustuksia aletaan jakamaan merkittävissä määrin. Tämä vain johtaa ongelmien kumuloitumiseen ajan saatossa. Ei ole syytä rakentaa lentohiekan päälle.
Kuismasen mukaan koronakriisi on itse asiassa osoittanut sen, että EU:n sisämarkkinoiden toimintaan pitäisi kiinnittää välittömästi huomiota.
– Kriisin varjolla, ja osittain perustellusti, komissio on höllentänyt valtiontukisäännöksiä. On pidettävä huolta, että höllennykset jäävät väliaikaisiksi. Suomalaisten yritysten ja työntekijöiden etu on reilu ja tasapuolinen kilpailu.
