Suomen julkinen kulutus on 37 prosenttia OECD-maiden keskiarvoa korkeampi. LEHTIKUVA / MESUT TURAN

Yrittäjä avautuu: Valtion tulot jo huippuluokkaa

Suomen valtion tulot suhteessa bkt:hen ovat teollisuusmaiden toiseksi suurimmat.

Porvoolainen yrittäjä Mikko Ahtiainen on tehnyt puoluejohtajille osoitetun avoimen kirjeen. Siinä hän huomauttaa, että Suomen valtion tulotaso on maailman mittakaavassa huippuluokkaa.

Yrittäjä hämmästelee monien puolueiden intoa rahoittaa omat vaalilupauksensa veronkiristyksillä.

– Vertailussa OECD-maiden kesken Suomen valtion tulo suhteessa bruttokansantuotteeseen on toiseksi suurin (54,3 prosenttia) heti Norjan jälkeen (54,9 prosenttia). Jos asiaa mitataan absoluuttisesti rahassa (USD per capita) päästään listalla hieman alemmaksi, sijalle kuusi, Mikko Ahtiainen kirjoittaa.

– Suomen valtion tulo on 22 873 USD per capita. Tämä suhteutuu edelleen todella hyvin OECD-maiden keskiarvoon, joka on 17 713. Toisin sanoen Suomen valtion tulo on 29 prosenttia yli OECD-maiden keskiarvon. Esimerkiksi yleisesti varakkaana pidetty Sveitsi jää molemmin tavoin mitattuna Suomen jalkoihin, Ahtiainen jatkaa.

Sama käy ilmi julkista kulutusta koskevista tilastoissa, jotka kuvaavat julkisten hankkeiden ja palveluiden kustannusta BKT:hen verrattuna.

– Suomi kuluttaa vertailussa eniten, 31,2 prosenttia OECD-keskiarvon ollessa 22,7 prosenttia. Suomi on ylpeä hyvinvointivaltion statuksestaan, joka sisältää muun muassa koulutuksen ja terveydenhuollon. Koulutukseen Suomi käyttää 5,6 prosenttia BKT:stä, joka oikeuttaa vasta neljänteen sijaan rahankäytön asteikolla mitattuna. Terveydenhuoltoon Suomi käyttää 9,2 prosenttia BKT:stä ja päätyy vasta sijalle 14, Mikko Ahtiainen kirjoittaa.

– Suomen julkinen kulutus on siis 37 prosenttia OECD-maiden keskiarvoa korkeampi, mutta koulutus tai terveydenhuolto eivät ole vertailussa kärkisijoilla. Rahaa käytetään siis johonkin muuhun kuin näihin hyvinvointivaltion tukipilareihin.

Lääkäriin alle kahdessa tunnissa

Hän vertaa tilannetta pitkälti Suomen kaltaiseen Kanadaan, jossa valtion tulo on 18 106 Yhdysvaltain dollaria henkeä kohti.

– Toisin sanoen Suomen tulo ylittää kanadalaisen 26 prosentilla. Kanada käyttää julkiseen terveydenhuoltoon 10,4 prosenttia BKT:stä eli reilun prosenttiyksikön enemmän kuin Suomi. Omakohtainen yli neljän vuoden kokemus Kanadasta osoittaa, että julkisen lääkärin vastaanotolle pääsee alle kahdessa tunnissa ilman lääkärin hoidon tarpeellisuuden kyseenalaistusta. Kokeilin samaa Porvoossa, jossa työkykyni kannalta välttämätön hoito julkisella puolella evättiin, ja jouduin leikkauttamaan molemmat polveni yksityisessä sairaalassa, Ahtiainen sanoo.

Yrittäjän mukaan hyvinvointiyhteiskunnan saavuttamiseksi ei tarvita veronkorotuksia. Muualla tavoitteeseen pyritään esimerkiksi kulutuksen verotuksen avulla, ja Kanadassa HST eli arvonlisävero vaihteleekin nollan ja viidentoista prosentin välillä.

– Esimerkiksi Calgaryssa (Albertan provinssi) HST on 5 prosenttia paitsi elintarvikkeille, joille se on 0 prosenttia. Tuloveronkin ollessa kohtuullinen ihmisillä on varaa käydä ulkona syömässä ja pesettää autonsa käsin, Ahtiainen toteaa.

Valtion ongelmat eivät ole tulopuolella

Mikko Ahtiainen tekee luvuista päätelmän, ettei Suomen valtiolla ole ongelmia tulopuolella, vaan päinvastoin valtion tulot ovat kansainvälisesti vertaillen poikkeuksellisen korkeat.

– Koulutukseen tai terveydenhuoltoon emme kuitenkaan kuluta muita maita enempää. Julkisen terveydenhuollon kustannus- ja lääkäripula olisivat molemmat helposti korjattavissa. Suomalaisen terveyskeskuksen muuttaminen kanadalaisen toimintamallin mukaiseksi vaatisi pieniä rakennusteknisiä muutoksia, sillä siellä lääkäri kulkee huoneesta toiseen ja tapaa potilaan vain sen ajan kuin hoidon kannalta on todella tarpeen, Ahtiainen kirjoittaa.

Kanadassa hoitoon valmistavat toimenpiteet toteutetaan ilman lääkärin läsnäoloa ja odottelua.

– Yleislääkäri hoitaa yhtä potilasta vain muutamia minuutteja siinä missä suomalaisessa terveyskeskuksessa aika varataan 15–20 minuutiksi, jos sen ajan siis ylipäätään sattuu saamaan, Ahtiainen toteaa.

Hänen mukaansa Suomeen ei tuhatta uutta lääkäriä, kuten vaalilupauksissa annetaan ymmärtää. Myös seitsemän päivän lääkäritakuun voisi vaihtaa saman päivän lääkäritakuuseen vain hoitotapoja muuttamalla.

– Kun perusterveydenhuolto on suunniteltu paremmin riittävät nykyiset resurssit hyvin myös vanhusten hoitoon. Mallia voi ottaa vaikka Kanadasta ja sikäläisiä käyttäjäkokemuksia voin halukkaille tarjota mielihyvin – ilman erillistä korvausta, yrittäjä toteaa.

– Hyvät puoluejohtajat. Aiotteko korottaa kokonaisveroastetta tulevalla vaalikaudella ja sillä tavalla edelleen kasvattaa valtion jo nyt poikkeuksellisen korkeita tuloja?

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt