Merikosken voimalaitosalueen patoluukut Oulussa 2019. LEHTIKUVA / EIJA KONTIO

Ympäristöjärjestöt vaativat tuet pois vesivoimaloilta

Voimalat aiheuttavat WWF:n mukaan vahinkoa vaelluskaloille ja ovat vastoin EU:n tavoitteita.

Ympäristöjärjestö WWF kertoo 150 eurooppalaisen luonto- ja ympäristöjärjestön vetoavan EU:hun julkisen tuen poistamiseksi uusilta vesivoimaloilta. Hydropower manifesto -julkilausuma luovutetaan EU:lle tänään maanantaina.

Järjestöjen mukaan voimalat aiheuttavat valtavaa tuhoa vaelluskaloille ja muulle luonnolle suhteutettuna voimaloiden mahdollisesti tuottamaan energiamäärään.

– Euroopassa on selvitysten mukaan eniten jokia katkovia esteitä koko maailmassa. Myös Suomessa merkittävimmät vaelluskalavesistöt Tornion-, Simo-, sekä Teno- ja Näätämöjokea lukuun ottamatta on padottu vesivoimatuotantoon niin, ettei vaelluskalojen elinmahdollisuuksista ole huolehdittu. Samalla olemme menettäneet merkittävän osan vaelluskalakannoistamme, kertoo WWF Suomen ohjelmapäällikkö Sampsa Vilhunen tiedotteessa.

Vesivoiman tukeminen on ympäristöjärjestöjen mielestä vastoin EU:n luonnon monimuotoisuus- sekä vesientilatavoitteita ja alkuvuodesta hyväksyttyä kestävän talouden tiekarttaa.

Vuosina 2016 ja 2017 EU-maat rahoittivat WWF:n mukaan vesivoimahankkeita yli 4,2 miljardilla eurolla syöttötariffien, vihreiden sertifikaattien ja investointitukien avulla.

EU:n alueella on WWF:n mukaan yli 19 000 vesivoimalaa. Lisäksi suunnitteilla tai rakenteilla on yli 5 500 vesivoimalaa. Valtaosa vesivoimaloista on teholtaan alle 10 megawattia.

WWF arvioi, että vaikka kaikki suunnitellut laitokset rakennettaisiin, vesivoiman osuus EU:n sähköntuotannosta nousisi 10 prosentista vain 11,2–13,9 prosenttiin.

Suomessa WWF vastustaa Kemijoki Oy:n Sierilän vesivoimalahanketta. Järjestön mukaan suunnitellun voimalaitoksen rakentaminen tarkoittaa, että Kemijoen viimeisten kahlitsemattomien koskien paikalle syntyisi noin 30 kilometriä pitkä patoallas.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt