Tuoreen tutkimuksen mukaan yllättävän suuri osa ihmisistä ei sorru tilanteen salliessa varkauteen, vaan palauttaa kadonneen lompakon alkuperäiselle omistajalleen.
Tutkijat kertovat Science-lehdessä jakaneensa yli 17 000 lompakkoa 355 kaupungissa, jotka sijaitsivat 40 eri maassa. Osa lompakoista oli tyhjiä, osa sisälsi vaihtelevia summia paikallista valuuttaa.
Tavoitteena oli testata teoriaa, jonka mukaan ihmiset valitsevat todennäköisemmin oman materiaalisen hyödyn altruististen käyttäytymismallien sijasta. Suurin osa kuitenkin päätti palauttaa lompakot, erityisesti jos niistä löytyi suuria rahasummia. Ihmisten havaittiin käyttäytyvän rehellisesti toisiaan kohtaan monissa eri kulttuureissa.
– Maallikot ja ammattiekonomistit eivät ennakoineet tämänkaltaista tulosta. Tuloksia voi selittää altruistisella käyttäytymisellä ja haluttomuudella kokea itsensä varkaaksi, Alain Cohn, Michel André Maréchal, David Tannenbaum ja Christian Lukas Zünd toteavat.
Tutkimusasetelma liittyy laajempaan teoriaan yhteiskunnallisesta rehellisyydestä, mikä vaikuttaa tietyn valtion sosiaaliseen pääomaan ja taloudelliseen menestykseen.
– Ilman rehellisyyttä lupauksia rikotaan, sopimuksia ei noudateta, veroja ei makseta ja hallituksista tulee korruptoituneita. Tämänkaltainen toiminta koituu kalliiksi yksilöille, organisaatioille ja koko yhteiskunnalle, tutkijat toteavat.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa verovälttely aiheuttaa vuosittain satojen miljardien dollarien tappiot. Teollisuusmaiden yhteenlaskettu hintalappu korruptiosta on arvioitu noin 1,3 biljoonaan dollariin, joka vastaa Australian koko bruttokansantuotetta.
Lompakoita jätettiin tutkimuksessa pankkeihin, teattereihin, museoihin, postitoimistoihin, hotelleille ja poliisiasemille. Tutkimusavustaja kertoi aulahenkilölle löytäneensä lomakon läheiseltä kadulta ja poistui tilasta jättämättä omia yhteystietojaan. Lompakoista löytyi sähköpostiosoite, johon vastausta odotettiin sadan päivän ajan.
Sveitsissä, Norjassa, Alankomaissa, Tanskassa, Ruotsissa ja Puolassa lompakot palautettiin 60–80 prosentin todennäköisyydellä. Venäjä, Yhdysvallat ja Britannia sijoittuivat keskikastiin noin 40–60 prosentin palautuksilla.
Heikoimmat tulokset saatiin muun muassa Kiinassa, Marokossa, Perussa, Keniassa ja Malesiassa, joissa luku jäi vain alle 30 prosenttiin. Turkissa ja Intiassa ihmisten toiminta riippui erityisen paljon lompakon sisältämästä rahamäärästä. Tyhjistä lompakoista palautettiin noin 20 prosenttia, mutta rahaa sisältäneistä 40–50 prosenttia.
