Turkin viranomaisten mukaan kymmenien tuhansien syyrialaisten odotetaan palaavan Afrinin kurdialueelle sen jälkeen, kun Turkin asevoimat lopettaa hyökkäyksensä kurdien YPG-joukkoja vastaan ja turvaa Syyrian pohjoisrajalla sijaitsevan alueen.
Turkki aloitti viime kuussa maa- ja ilmaoperaation, jonka tarkoituksena on tuhota alueelta kurdit ja muodostaa turvavyöhyke maiden rajalle. Afrinin kaupunki sijaitsee noin 40 kilometrin päässä Turkin rajasta. Syyrian armeijan joukot ovat siirtyneet kurdien YPG-joukkojen tueksi Turkin armeijaa vastaan.
Turkin hallituksen mukaan suurin osa Syyrian sisällissotaa paenneista pakolaisista elää tällä hetkellä Turkissa.
– Turkki aikoo parantaa Afrinin infrastruktuuria sen jälkeen, kun alue on turvattu paluuta varten, sanoo Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoganin neuvonantaja Yasin Aktay uutissivusto Al Jazeeralle.
Turkki pitää Syyrian kurdien PYD-puoluetta ja sen aseellista siipeä eli YPG-joukkoja terroristiryhminä, joilla on yhteyksiä Kurdistanin työväenpuolue PKK:hon. Turkki, EU ja Yhdysvallat luokittelevat PKK:n terrorijärjestöksi.
Aktayn mukaan kymmenien tuhansien pakolaisten odotetaan palaavan Afriniin sotilasoperaation päätyttyä.
– Tiedämme, että monet Turkissa olevat syyrialaiset pakolaiset haluavat palata kotiin, jos heidän kotiseutunsa elinympäristö turvataan. Osa pakolaisista haluaa kuitenkin mieluummin jäädä Turkkiin, kunnes koko maa on rauhallinen ja turvallinen.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta arvioi Ilta-Sanomille käynnissä olevien taisteluiden syitä.
– Turkin tämänhetkinen sisäpoliittinen ilmapiiri tukee iskuja. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan kokoaa maahan vahvaa kansallismielistä koalitiota. Hän on myös läheisessä yhteistyössä äärioikeistolaisen puolueen kanssa, joka ei halua ratkaista Turkin kurdikysymystä, Alaranta kertoo.
Sotilasoperaatio alkoi kuukausi sitten, kun Yhdysvallat aseisti Afrinin kaupungissa vaikuttavia kurdijoukkoja.
– Näistä piti tulla Syyrian hallinnon mukaan pohjoisrajalle pysyvämpi rajavartio ja turva Isisiä vastaan. Turkissa syntyi käsitys, että Yhdysvallat aseistaa kurdiryhmää sitä vastaan ja ryhmästä tulee maalle uhka. Turkki näkee ryhmän Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n tukemana ryhmänä, Alaranta sanoo.
Turkki suunnitteli iskua Afriniin jo kesällä, mutta sekä Yhdysvaltojen että Venäjän vastustaminen esti iskut.
– Venäjä hallitsee alueen ilmatilaa ja antoi kuukausi sitten jonkin verran vihreätä valoa Turkille. Tällä hetkellä on epäselvää, mitä Venäjä ja Turkki ovat sopineet ja minkä mittaiseksi ajaksi.
Alarannan mukaan on vaikea tietää, kuinka paljon Yhdysvaltojen toiminta kurdiryhmän aseistajana vaikutti Venäjän ratkaisuun. Yhdysvallat ja Venäjä ovat kuitenkin jo vuosia ottaneet yhteen Syyriaan liittyvissä kysymyksissä. Yhdysvallat on tukenut kapinallisia, Venäjä hallintoa.
– Syyrian sisällissota vaikuttaa tämänhetkisen konfliktin taustalla. Syyrian hallinnon ja kapinallisten joukot ovat käyneet sotaa vuodesta 2011 asti Venäjän ja Yhdysvaltojen tukemina.
