Aiempaa helpommin leviävä koronaviruksen Delta-muunnos eli Intian B.1.617.2-variantti ei ole ainakaan toistaiseksi levinnyt pahimpien ennusteiden mukaisesti.
Euroopassa muunnos on herättänyt huolta pääasiassa Britanniassa, jossa se on aiheuttanut viime viikkoina valtaosan uusista tapauksista. Britannian terveysministeri Matt Hancockin mukaan muunnoksen arvioidaan leviävän noin 40 prosenttia aiempaa tehokkaammin.
Suomessa Delta-variantti pääsi leviämään toukokuussa Kanta-Hämeen keskussairaalassa. Äkillinen epidemia johti noin sataan tartuntaan ja 17 potilaan menehtymiseen.
Tuoreiden arvioiden mukaan noin kahdeksan prosenttia sairastuneen kanssa lähikontaktissa olleista sairastuu Britannian Alfa-muunnokseen, mutta Delta-variantin kohdalla osuus on 12 prosenttia. Tapauksia on vahvistettu tähän mennessä 18 000 kappaletta Englannissa ja vajaat 3 000 kappaletta Skotlannissa.
Baselin yliopiston tutkija Richard Neher huomauttaa, että Delta-variantin leviäminen on ollut Britannian ulkopuolella yllättävän hidasta. Esimerkiksi Italiassa sen osuus on jäänyt prosentin tuntumaan.
– Sitä on havaittu Euroopassa huhtikuun alkupuolesta lähtien, mutta sen yleisyys jumahti muutamaan prosenttiin toukokuussa, Neher kirjoittaa Twitterissä.
Taustalla voi olla koronaepidemian yleinen rauhoittuminen loppukeväästä ja rokotuskattavuuden lisääntyminen. Delta-muunnokselta suojautuminen tosin edellyttää kahta rokoteannosta, sillä yhden Pfizer- tai AstraZeneca-annoksen jälkeen suojavaikutus jää vain noin 33 prosenttiin.
– Delta on selvästi hyvin herkästi tarttuva muunnos. Mutta on hyvin vaikea arvioida, mikä sen etulyöntiasema Alfa-muunnokseen todella on, Neher pohtii.
Outside the UK, the rise of δ has been much slower.
While δ has been consistently detected across Europe since early April, its frequency remained steady at a few percent in May. (linear scale on the left, logit scale on the right) [3/5] pic.twitter.com/OqK1y55nC5
— Richard Neher (@richardneher) June 7, 2021
