Hallituksen mukaan uudistettu rahoitusmalli katsoo entistä enemmän tulevaisuuteen, antaa yliopistoille lisää mahdollisuuksia omien vahvuuksiensa korostamiseen ja tukee korkeakoulutuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Mallissa koulutuksen perusteella myönnetään rahoituksesta 39 prosenttia, tutkimuksen perusteella 33 prosenttia sekä muiden koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteiden perusteella 28 prosenttia.
Rahoitusmallin perusteella yliopistoille jaetaan noin 1,6 miljardia euroa vuosittain.
Rahoitusmallin muutokset tukevat hallituksen mukaan erityisesti yliopistojen strategista kehittämistä. Malliin sisältyy laskennallisten kriteerien ohella strategisen rahoituksen osuus, joka on jatkossa 12 prosenttia kokonaisrahoituksesta aiemman kymmenen prosentin sijaan.
Strategista rahoitusta myönnetään yliopistoille näiden ehdottamien ja yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sovittavien toimenpiteiden perusteella.
Rahoituksen perusteita ovat työelämään siirtymisen nopeuttaminen, tutkimus- ja oppimisympäristöjen kehittäminen ja osaamisen hyödyntäminen, korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vaikuttavuuden vahvistaminen, alue- ja alakohtaisten osaamiskeskittymien luominen sekä rakenteiden ja toimintatapojen uudistaminen.
– Yliopistojen uuden rahoitusmallin hyväksyminen on askel eteenpäin korkeakoulujärjestelmämme kehittämisessä. Hallituksella on nyt entistä parempi mahdollisuus tukea yliopistoja niissä teoissa, joilla lisätään korkeakoulutuksen ja tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta. Toimenpide-ehdotukset tulevat yliopistoilta, ja opetus- ja kulttuuriministeriö neuvottelee toukokuussa joka yliopiston kanssa kahdenvälisesti, kertoo Sanni Grahn-Laasonen.
Hänen mukaansa uuden rahoitusmallin laskennallisissa kriteereissä painotetaan aiempaa enemmän opiskelijoiden työllistymistä. Vuodesta 2019 alkaen mallissa on tarkoitus siirtyä ottamaan huomioon laadullinen työllistyminen.
Myös strategisen rahoituksen avulla tuetaan yliopistojen toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on edistää opiskelijoiden nopeampaa siirtymistä työelämään.
Rahoitusmallissa siirrytään käyttämään tieteellisten julkaisujen laskennassa tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta vahvemmin korostavia kertoimia. Hankittu kilpailtu tutkimusrahoitus sekä kotimaasta että ulkomailta ovat edelleen osana rahoitusperusteita.
Mallin pohjalta käydään toukokuussa yliopistojen ja ministeriön väliset sopimusneuvottelut. Rahoitusmallin kriteerit kertovat, millä perusteella rahaa myönnetään; yliopistot itse päättävät rahoituksen kohdentamisesta.
Yliopistojen rahoitusmallin uudistus pohjautuu opetus- ja kulttuuriministeriön, yliopistojen ja Suomen Akatemian yhteisen työryhmän esitykseen ja laajaan lausuntopalautteeseen.
