Ilta-Sanomat haastatteli HUS:in osastonylilääkäri Mikko Seppästä, joka on ollut mukana tutkimuksessa, jossa selvitettiin, miksi jotkut ihmiset sairastuvat koronaviruksen vuoksi vakavasti.
HUS kertoi tiedotteessaan tutkimuksessa selvinneen, että 3,5 prosentilla sairastuneista löytyi varhaisvaiheen viruksia vastaan suunnatun interferonivasteen geneettisen, eri geenien toimimattomuuteen johtavan puutos. Lisäksi interferonivasta-aineita havaittiin vaikeasti sairastuneista 10,5 prosentilla jo ennen koronaan sairastumista.
Interferonivasta-aineita oli vaikeasti sairastuneista 10,5 prosentilla jo ennen COVID-19 sairastumistaan. Heistä yli 95 prosenttia oli miehiä. COVID-19 sairastamattomista vain muutamilta löydettiin interferonivasta-aineita ja lieväoireisen sairauden läpikäyneiltä ei keneltäkään. Tällaisten omaa puolustusjärjestelmää vastaan hyökänneiden vasta-aineiden yleisyys kasvoi iän myötä. Tämä tarjoaa ensimmäisen selityksen sille, miksi etenkin miehet ja vanhukset ovat vaikealle sairaudelle alttiita.
– Autoimmuunisairauksia, esimerkiksi reumaa, on yleensä paljon enemmän naisilla. Interferonivasta-aineiden tuotanto näyttää liittyvän miessukupuoleen. Minkään muun viruksen osalta ei ole tällaista havaittu, Seppänen toteaa Ilta-Sanomien haastattelussa.
– Paljon puhutaan vanhuuden, ylipainon, keuhkojen ynnä muiden tekijöiden vaikutuksesta. Jos mukana on yhden geenin häiriö, se aiheuttaa selvän riskitekijän, Seppänen toteaa.
Tutkimustulosten perusteella myös koronavirukseen liittyviä hoitomuotoja tulisi Seppäsestä miettiä uudelleen.
– Aiemmin pidettiin esimerkiksi koronaviruksesta toipuneen veriplasman antamista sairastuneelle hyvänä hoitomuotona ja hyvänä ajatuksena. Oletettiin, että plasmassa on tuoreita vasta-aineita, mutta mitä jos siinä onkin interferonivasta-aineita. Vahvistaako se silloin taistelua tautia vastaan vai heikentääkö? Jos minulta kysyttäisiin, ottaisinko plasmahoitoa, niin en ottaisi, Seppänen painottaa.
