Turun yliopiston neurologian emeritusprofessori ja ylilääkäri Risto O. Roine laskee Helsingin Sanomille, että 50 suomalaista voi päivittäin sairastua pitkittyneeseen koronaan eli long covidiin.
Laskelma perustuu tartuntalukuihin. Jos tartunnan saaneista kymmenen prosenttia saa pitkittyneitä oireita, se tarkoittaa 500 päivittäisestä tartunnasta 50 tapausta. Roineen mukaan luku voi olla tätäkin suurempi.
– Osa koronatartunnoista on kuitenkin jäänyt tilastoimatta, joten pelkään, että luku on todennäköisesti suurempi. Varoituksen sana long covidin osalta on paikallaan, Risto O. Roine sanoo HS:lle.
Hänen mukaansa Suomessa jopa 100 000 voi kärsiä pitkittyneistä oireista. Pahimmassa tapauksessa ne voivat Roineen mukaan olla elinikäisiä.
Myös lieväoireisesta koronavirustaudista voi Roineen mukaan seurata vaikea jälkitila. Vakavammatkin neurologiset häiriöt ovat mahdollisia.
– Nuorisolla vallitseva käsitys asiasta on sellainen, että koska nuorena tähän sairauteen ei voi käytännössä kuolla, tästä ei ole haittaa, professori pahoittelee.
– Kuvista paljastui aivojen kudostuhoa juurikin niillä alueilla, joista long covidin neurologiset oireet näyttäisivät olevan peräisin.
– Mielestäni ei kenenkään kannata ehdoin tahdoin long covid -riskin takia sairastua, vaikka tauti olisikin lievä. Jos esimerkiksi yliopisto-opinnot ovat alkamassa, voi sairastumisensa takia menettää esimerkiksi ensimmäisen opiskeluvuoden.
Risto O. Roineen mukaan oireiden leimaaminen ”psykologisiksi” tai päänsisäisiksi on vähättelyä. Vaikutus elämänlaatuun voi olla hurja. Hän kertoo kohtaamistaan tapauksista, joissa sairastetun koronainfektion jälkioireet ovat olleet rajuja.
– Voidaan tarvita neurologia, neuropsykiatria, keuhkolääkäriä ja kardiologia.
– Osa potilaista on raportoinut mobiiliteknologian avulla esimerkiksi sadan metrin kävelystä pulssin nousseen yli sadanneljänkymmenen.
