Tyttö lukee digilehteä tabletilla. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Yli puolet seuraa uutisia lähinnä verkosta

Painettujen lehtien rooli on Suomessa jatkuvasti heikentynyt.

Suomalaisista jo yli puolet ilmoittaa verkon olevan heidän pääasiallinen uutislähteensä, ilmenee Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report 2019 -kyselytutkimuksesta. Pelkästään verkkoa uutislähteenä käyttävien suomalaisten osuus on myös kasvussa.

Verkon asema pääasiallisena uutislähteenä on vahvistunut samalla, kun painettujen lehtien rooli on jatkuvasti heikentynyt. Myös pelkän sosiaalisen median ja blogien suosio pääasiallisena uutislähteenä on kasvanut tasaisesti. Sosiaalisella medialla on nyt yhtä suuri osuus pääasiallisena uutislähteenä kuin painetuilla lehdillä eli 9 prosenttia.

– Suomalaisilla uutisbrändeillä on edelleen vahva tunnettuus. Tämä näkyy hyvin siinä, että Suomessa mennään edelleen pääasiallisesti suoraan brändien verkkosivuille tai sovelluksiin toisin kuin vertailtavissa maissa, joissa ensisijaisena uutisväylänä on sosiaalinen media, uutisportaalit tai hakukoneet, Media-alan tutkimussäätiön ja Medialiiton uuden kasvun johtaja Noora Alanne kertoo tiedotteessa.

Uutislähteiden käyttö on eriytynyt selvästi ikäryhmittäin. Erityisesti alle 55-vuotiaille verkko on pääasiallinen uutislähde, kun taas tätä vanhemmille se on televisio. Sosiaalisella medialla ja blogeilla on jalansijaa erityisesti nuorimmassa ikäluokassa. Vanhimmassa ikäluokassa painetut lehdet ovat television ohella pääasiallinen uutislähde.

Nuorimmassa ikäluokassa Youtube on kasvattanut suosiotaan uutislähteenä Facebookin rinnalla. Tähän voi Alanteen mukaan olla syynä muun muassa tubettajien kaltaisten vaikuttajien menestys.

Suurin osa suomalaisista seuraa sekä painettua mediaa että verkkomediaa. Pelkkää verkkomediaa uutislähteenä hyödyntävien määrä on kuitenkin kasvanut, ja samalla sekä painetusta mediasta että verkkomediasta uutisia seuraavien määrä on laskenut.

Vuodesta 2015 lähtien suomalaiset ovat kaikissa Digital News Report -tutkimuksissa luottaneet uutisiin yleisemmin kuin minkään muun tutkimukseen osallistuneen maan kansalaiset. Tämän vuoden tutkimuksessa suomalaisista 59 prosenttia kertoi voivansa luottaa useimpiin uutisiin, ja 70 prosenttia kertoi voivansa luottaa useimpiin seuraamiinsa uutisiin. Luottamuksen rakentuminen on keskeisessä asemassa myös käytännön toimitustyössä

Vuodesta 2015 suomalaisten luottamus useimpiin uutisiin on kuitenkin pudonnut 9 prosenttiyksikköä ja itse seurattuihin uutisiin 2 prosenttiyksikköä.

– Tämän voi tulkita liittyvän yleiseen kansainväliseen trendiin, jossa luottamus vakiintuneita poliittisia instituutioita kohtaan heikkenee ja vastaavasti henkilökohtaisten verkostojen merkitys luottamuksen lähteenä korostuu, tutkija Esa Reunanen Tampereen yliopiston COMET-tutkimuskeskuksesta arvioi.

Suomalaisista jo 38 prosenttia nimesi älypuhelimen pääasialliseksi uutisvälineekseen. Samalla älypuhelimen suosio uutisten seuraamisen pääasiallisena välineenä kasvoi tietokonetta suuremmaksi.

Naiset ja alle 45-vuotiaat suosivat verkkouutisten seuraamisessa älypuhelinta, kun taas miesten ja yli 45-vuotiaiden keskuudessa tietokone on käytetyin.

Uutisvideoita kertoi katselleensa 53 prosenttia, ja 26 prosenttia kertoi kuunnelleensa podcasteja.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt